lauantai 28. joulukuuta 2013

Joulun viettoa

Niin se Joulu tuli ja niin se vaan taas meni nopeasti. 
Kuulun niihin ihmisiin, jotka eivät ole koskaan ymmärtänyt niitä ihmisiä, joilla on kotona tekokuusi aidon metsäkuusen sijaan. No, vuosi sitten osasimme yhdistää perheemme jokajouluisen tukkoisuuden ja flunssaoireet tuohon joulukuuseen. Siinä sitten mietittiin, että hankkiakko oikea kuusi ulos vai tekokuusi sisälle... Eihän lapsiperheessä voinut kuvitellakkaan joulua ilman kuusta, joten tekokuusi hankittiin. 

Yllättäen olenkin alkanut pitämään tuosta muovisesta versiosta, onhan siinä huomattavasti hyviäkin puolia: joka joulu säästyy rahaa n. 30 euroa, kuusen hankkimiseen ei mene aikaa eikä hermoja, eikä autoa tarvitse imuroida kuusenhakumatkan jälkeen, ei tarvitse jännittää minkälainen kuusi sieltä paljastuukaan sulamisen jälkeen, ei varista neulasia, kuusen koristelu on mukavaa, kun neulaset ei pistele, ei tarvitse kastella...

Olisihan siinä oikeassa kuusessa tietysti oikean kuusen tuoksu... mutta nykyään olen avarakatseisempi ja ymmärrän myös niitä/meitä tekokuusilaisia... :)

Aidon kuusen tapaan meillä on koristeltu kuusi vasta aattoaamuna. Kuusenkoristeihin liittyy osittain jotakin nostalgista ja mukavaa. Kerrostalossa reilut 10 vuotta sitten asuessamme autoimme usein naapurinmummoa joissakin käytännön askareissa, kuten lampun vaihdossa tms. Eräänä jouluna hän sitten lahjoitti meille kaikki joulukuusen koristeensa, koska ei niitä enää tarvinnut, eikä perillisiäkään ollut. Siitä lähtien meillä on ollut kuusessa naapurin mummon koristeet (nykyään tietysti rinnalla jo paljon lasten tekemiä sekä ostettujakin). Joka Joulu mieleen tulee kuitenkin tämä persoonallinen mummeli, jota ei ehkä kovin moni enää täällä maapallolla muistakaan. :) Lämmin ajatus mummolle!


Lapset koristelivat kuusen periaatteella "kaikki mikä saadaan pysymään kiinni, on kuusenkoristetta". Jälkeenpäin katsoessani, kuusesta löytyy kynttilämansetteja, joulukukkien koristelunaruja... :)
Latvassa istuu pari lintua ja onhan noita ihan oikeitakin koristeita reilusti eli riittävästi...

 

 Eskarilainen askarteli koulussa taikataikinasta joulukoristeita ja tahtoi viedä muotiksi pääkallon... Kuusesta löytyy siis myös tällainen jouluinen pääkallo :)


Jouluaatto vietettiin omalla perheellä. 
Aattoaterian koristelussa oli hieman helmiä, käpyjä ja timanttejakin...



Pukki toi niin paljon lahjoja, ettei kuusen alle edes mahtunut. 
Ilmeisesti myös allekirjoittanut oli ollut ainakin tonttujen piipahtaessa nätisti, sillä lahjapussukoista paljastui hopeinen Moccamaster, kirjoja, koruja <3, jäätelökone ja hieman teknistä tarpeellista, monitoimi-printteri, hajonneen edellisen tilalle... :)


Nyt on sukulaisia tavattu, seuraavaksi vuorossa ystävien ja seuraavien sukulaisten kyläilyjä. 
Onnea on koko perheen loma ja rentoilu pakollisten touhujen keskellä!  

Iloisia välipäivätunnelmia sinullekin!
Satu

maanantai 23. joulukuuta 2013

Joulurauhaa

Tänä vuonna meidän ikkunasta ei näy lunta.
Positiivinen ajattelee: ensi Jouluna lunta on sitten todennäköisemmin, kun välissä on yksi musta joulu. Kahtena edellisenä jouluna on lumi ollut maassa, joten ei voi myöskään sanoa "taas". Ja Joulupukkihan pääsee kyllä helikopterilla... :)
Pimeys on myös osa tunnelmaa ja tärkeintähän on kuitenkin läheisten kanssa vietetty aika, loma ja rauhoittuminen. Ei siis haittaa minua!!! :)
Koti on siivottu, kinkku paistettu, leivottu ahkerasti. Lahjoja paketoitu, leivottuja lahjoja jaettu ystäville ja sukulaisille. Tänään käytiin haudoilla muistelemassa niitä, jotka eivät enää ole täällä joulua kanssamme viettämässä...

Tässä teillekin todella kaunis Hauli brosin Kalevankangas-kappale kuunneltavaksi. Pysäyttävä.


Aattoaamuna nautitaan riisipuuroa ja sen jälkeen kypsyvien joululaatikoiden tuoksu valtaa talon. Joulun tunnelma alkaa vallata jo omaakin mieltä... :)
näistä se lopulta muodostuu...
 

....askartelusta, kynttilöistä, joulukorteista, antamisen ilosta, joulukoristeista, musiikista, lasten joulujuhlista, haudoilla käymisestä, hiljaisuudesta, tuoksuista, herkuista, kukista, lasten jännittyneestä tunnelmasta, joulurauhan julistuksesta, lahjapaperien rapinasta, joulukonvehdeista, hyvästä kirjasta, lumiukko -elokuvasta...

 We're walking in the air, we're floating in the moonlit sky;
the people far below are sleeping as we fly.
I'm holding very tight, I'm riding in the midnight blue
I'm finding I can fly so high above with you.
On across the world the villages go by like dreams,
the rivers and the hills, the forests and the streams.
Children gaze open mouthed, taken by surprise;
nobody down below believes their eyes.
We're surfing in the air, we're swimming in the frozen sky,
we're drifting over icy mountains floating by.
Suddenly swooping low on an ocean deep,
rousing up a mighty monster from his sleep.
We're walking in the air, we're dancing in the midnight sky
and everyone who sees us greets us as we fly.

Tämä kappale on soinut meillä allekirjoittaneen toimesta kohtalaisen useasti löydettyäni sanat ja sävelet joululaulukirjasta...
Olkaa hyvät, vielä ehtii harjoitella ennen aaton elokuvaa... :)
 
Rauhallista ja Tunnelmallista Joulua!

 
toivoo: Satu

Käpykoristeita

Viime hetken jouluaskartelua.
 
Meinasi aivan unohtua nämä ihanat kävyt tuonne autotalliin. Olen noiden karvapäiden lisäksi aivan hurahtanut käpyihin. Luonnon kaunis muotoilu. Kovasti olen miettinyt askartelukohdetta näille ja mielestäni ne sopivat kranssin lisäksi hyvin mm. joulupöydän koristeeksi ja tietenkin joulukuuseen.
 
Vasemmalla on hopeisella maalilla ja oikealla valkoisella spray-maalilla värjätyt kävyt.
 
 
Rautalangasta pyöritin ympyrän ja liimasin sen kuumaliimalla kiinni.

 
Nauha kiinni ja koriste on valmis! :)

 
Kuusen saapumista odottelemaan ripustelin käpyjä seinälle.

 
Satu
 

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Pasteijoita

Tervehdys!

Jauhelihapasteijat olen viime vuosina tehnyt kaupan lehtitaikinaan.
Täytteeksi käytän jauhelihaa, riisiä, sipulia, kanamunaa, ruokakermaa, joskus herkkusieniä, tietysti mausteita ja joskus lorautan hiukan chiliäkin... :)
Alla hauska tapa tehdä pasteijoita. Olen bongannut ohjeen vuosia sitten jostakin blogista.
Sulata lehtitaikinalevyt ohjeen mukaan. Kauli levyä hieman leveämmäksi.


Tee toiseen reunaan veitsellä viiltoja, täytä haluamallasi täytteellä.


Kostuta reunoja hieman vedellä, kääri rullaksi siten, että viillot ovat päällä.


Leikkaa paloiksi ja voitele kananmunalla.


Paista 225 asteessa.


Nauti!

Satu




Karjalanpiirakat

Meillä Jouluun kuuluu itse tehdyt karjalanpiirakat ja pasteijat. Joskus vuosia sitten, kun lapsia ei vielä ollut, niin tein karjalanpiirakoita useita kertoja vuodessa. Nykyään niiden tekeminen rajoittuu vain jouluaikaan niiden työläyden takia. Mutta maku kyllä korvaa kaiken vaivan näön.
Ohje on yksinkertainen, mutta NIIN hyvä.

Karjalanpiirakat 20-30 kpl

Kuori:
2 dl vettä
1,5 tl suolaa
4 dl ruisjauhoja
1,5 dl vehnäjauhoja
Täyte:
2,5 dl riisisuurimoita
n. 14 dl maitoa
suolaa
(kananmuna)

Keitä riisipuuro kypsäksi kattilassa tai uunissa. Anna jäähtyä. Uunissa tehty puuro on pysynyt hyvin koossa paistovaiheessa, mutta joskus keitetty puuro saattaa alkaa kiehumaan piirakoita paistaessa, joten lisään usein yhden kananmunan kylmän puuron sekaan.
Sekoita kuoritaikina keskenään. Jaa taikina pieniin palasiin ja kauli niistä soikion muotoisia.


Täytä riisipuurolla.


Rypytä. Koholle jääneet kuoren osat kärvähtävät helposti. 



Paista 300 asteisessa uunissa nopeasti.



Paistamisen jälkeen piirakat kastellaan nopeasti kuumassa maidossa tai voi-vesi -seoksessa.


Sen jälkeen asetellaan leivinpaperin sisään, liinan alle, pehmenemään hetkeksi.


Ihanaa sellaisenaan tai voinokareella taikka munavoilla höystettynä.

Kaupan versiot eivät vedä vertoja tämän rinnalla! :)

Satu


lauantai 21. joulukuuta 2013

Joulukortit

Olisiko meidän kortti jo kolahtanut postilaatikkoon...?
Jos ei, niin älä lue tätä postausta... :)

Viimeiset 6 vuotta olen joulukortteina lähetellyt lasten tonttukuvia. Ihanan helppoja. Sitä ennen olen pitänyt perinteestä tiukasti kiinni, että joulukortti on tehtävä itse.
 
Nyt lapset ovat jo sen verran isoja, että tonttukuvien aika on nyt ohi. On siis jälleen aika palata korttien väkerrykseen itse. Korttien lähetys on osa jouluun valmistautumista, tykkään tästä touhusta, mutta täytyy kyllä myöntää, että hieman liian haasteellisen, moniosaisen korttimallin tulin suunnitelleeksi. Varsinkin kun kortteja piti tehtailla 28 kappaletta. :)

Tällaisen kortti-määrän teossa auttaa tuollainen halpa paperi-leikkuri, että korttien reunat tulevat kutakuinkin suoraan... Ensiksi siis korttipahvien leikkuu.

 
Sitten leikkasin paksummasta pahvista lumihankea muistuttavan muodon.
 
 
Alle sitten musta pahvi, johon hopea-spraylla tehtiin tuo hopea-hanki.



 
Ajattelin, että pääsenpä hieman helpommalla ja käytän valmiita hopeisia tarrakuvioita  ja -tekstejä. Hmmm, jossakin kohtaa huomasin kyllä jotakin aivan muuta... :) 
Kuusen kuviot siirsin hopeiselle kartongille ja leikkasin irti.


 
Nuukana ihmisenä päätin hyödyntää myös tarra-arkkiin kuusi-tarrasta jääneet kuusen kappaleet. Niiden irrottelu ja tarkalleen paikalleen saaminen oli sen verran vaikeaa, että kehittelin ihan hyvän systeemin helpompaan siirtelyyn...
Kontaktimuovin pala halutun kuvion päälle...

 
Kuvan irrotus...

 
Ja siirto halutulle alustalle...

 
Voilà!

 
Tässä alla valmiiksi leikatut korttipohjat, päälle tuleva lumihanki-kuva, sisäteksti-paperit leikattuina, ääriviivatarroja ja reunanauhaa...

 
Tässä kansikuva valmiina ja korttipohjat taiteltuna ja reunanauhoitettuna. Ääriviivatarrojen tekstien kiinnittäminen osoittautui hyvin hitaaksi puuhaksi. Menevät tosi helposti vinoon ja välillä irrottamisvaiheessa katkeilevatkin... ähhh.

 
Jos joskus noista järkyttävän paksuista ammattikirjallisuuden kirjoista on hyötyä, niin NYT! Ne soveltuvat erinomaisen hyvin liimattujen korttien painoksi, etteivät pääse vääntymään. 


Tässäpä niitä valmiita sitten on. Osassa kaksi ja osassa yksi kuusi...


 
Sisälle teksti joululaulusta ja muutama lumihiutale.

 
Huh! Kaikki postitettu ajoissa!
 
Satu :)
 
 
 

torstai 19. joulukuuta 2013

Joulun tunnelmaa etsiessä

Kun maassa ei oo hanki, eikä järvet jäässä... 
...On joulutunnelma hakusessa. 

Joulukoristeet on siroiteltu ympäri kotia, on leivottu (niin kuin edeltä ehkä ootte huomanneet)...


 kynttilöitä poltettu, joululauluja hoilattu, jouluostokset tehty, lahjat paketoitu, 


glögiä ja herkkuja nautittu, lasten joulujuhlissa käyty.... 


...mutta silti se puuttuu. 

Tänään kävin kaupassa tekemässä viimeiset lahjaostokset ja ostin 6 kassillista ruokaa. Eiköhän meidän nelihenkinen perhe tuolla muutaman pyhäpäivän yli pääse...

Ostin myös 6 levyä joululauluja... siis oikeesti 6!!! :)
(2x 3:n CD:n boxi)
...aika epätoivoista tää joulun hakeminen... :)

Kauppaan mennessä myös päätin, etten osta yhtään karkki- tai suklaarasiaa. 
No, arvatkaa kuinka kävi? 
...Ostin kolme! 
(mutta siis vain joulutunnelman luomiseksi... heh!)
ja eihän tuo nyt niin kovin paljoa ole...


Yksi yllätys joulutunnelman tuojana oli hyasintti. 
Ihan joo kivan näköinenkin, mutta se tuoksu!!! Aikuisiällä ei itselläni ole mielestäni ollut hyasintteja kotona, useimmiten joulutähti tai amaryllis. Tämä jouluntuoksu täytyy tulla lapsuudesta... :)


Kuvittelin ostaneeni punaisen Amarylliksen, mutta sisältä paljastuikin ihana, valkoinen kaunotar. 


No, nyt keksin, mikä tämän joulun työstämisestä vielä puuttuu...
SIIVOUS!

Hah, ehkäpä ens viikonlopun jälkeen se lopullinen fiilis vielä löytyy! :)

Joulutunnelmaa teille päin kovasti lähetellen...
Satu

tiistai 17. joulukuuta 2013

Kerho-, tarha, -eskaritätien joululahjat

Jollakin pienellä lahjalla olen aina muistanut lasten kerhon- ja tarhantätejä (ja setiä) joulu- ja kevätjuhlien tuntumassa. Perusarkipäivässä lapset viettävät enemmän aikaa tarhantätien kuin omien vanhempiensa kanssa. Meillä on käynyt hyvä tuuri, toistaiseksi kaikki arjen aikuiset ovat olleet turvallisia, luotettavia, kärsivällisiä, kasvattavia... (adjektiivien lista on loputon...) :)
 
Tänä vuonna lahjottavia aikuisia on tavallista enemmän, kun vanhempi lapsista aloitti eskarin ja iltapäiväkerhon. Perinteisestihän nuo lahjat on kait usein kukkaa tai suklaata. Periaatteessa suosin helposti katoavaa lahjatavaraa (=käyttötavaraa), mutta jos kaikki tuovat kukkia tai suklaata, niin ei sekään nyt kauhean kivaa ole.
Tämän vuoden lahjukset näyttävät tältä.
 
Tarhan tädeille menee takkatulitikut ja jouluiset tuikkukynttilät.
 


 
Iltapäiväkerhon tädeille jouluisia serviettejä ja tuikkukynttilöitä.
 
 
Eskarin opelle ja avustajille ostin kädentaidot-messuilta keraamiset tähdet esim. joulukuuseen ripustettaviksi.

 
Tähden lisäksi pakettiin lähti kaunis hopeinen tai kultainen serviettipaketti.


Jotakin pientä siis.
 
Kiitos ja kumarrus meidän lasten eteen tehdystä työstä! :)
 
Satu