sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Lamppua ja Moussea

Tervehdys.
Jo vuosi sitten aloitimme etsimään olkkariin uutta lamppua. Valinta jo pelkän tyylin suhteen oli jokseenkin vaikeaa. Kotimme ei todellakaan ole bling-bling -tyyppinen, enemmänkin pelkistetty, mutta kuitenkin lämpöinen. Kaikki kristalli-lamput täytyi heti tyrmätä, vaikka jokunen niistä olisikin ollut mieluisa. Lopulta löysimme yhden aivan ihana, mutta AIVAN liian kalliin pienestä lamppukaupasta. Lamppuja katselin kaikista rautakaupoista, nettikaupoista ulkomaita myöten...

Lopulta oli pakko antaa periksi tälle yhdelle kaunokaiselle, vaikka kukkaroa hiukan kiristikin.

Tadaa! Tässä se on!

Kohtalaisen kokoinen pallo, mutta iltaisin tekee tuota kivaa kuviota kattoon ja tuo epäsuoraa valoa... Me like!

Lamppuostoksen kruunasi karjalanpaisti + punaviini + suklaamousse...



Jokseenkin tylsä ja epämääräisen näköinen kuva suussasulavasta moussesta, mutta kokeileppa itse alla olevalla ohjeella: (alkuperäinen ohje: Tammen uusi keittokirja)

Suklaamousse:

170g taloussuklaata
50g voita
2 keltuaista
(2rkl konjakkia tai rommia)
2 valkuaista
3dl kuohukermaa

Paloittele suklaa ja voi kulhoon/kattilaan. Sulata miedolla lämmöllä mikrossa tai hellalla. Sekoita välillä. Lisää keltuaiset yksitellen voimakkaasti vatkaten haaleaan seokseen. (mausta konjakilla tai rommilla) Vatkaa kerma ja valkuaiset eri kulhoissa vaahdoiksi. Sekoita vaahdot kännellen suklaaseokseen. Hyydytä jääkapissa muutama tunti.

Tästä saat siis helposti myös sokerittoman version vaihtamalla suklaan sokerittomaan,
gluteeniton resepti on joka tapauksessa.

Suosittelen käyttämään Fazerin tummaa suklaata,
ainakin Pandan tumma tuppaa mennä helpommin rakeiseksi...

suklaisin terkuin,
Satu


keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Metsäretkellä

Viikonloppuna ihana auringonpaiste sai meidän perheen lähtemään pienelle vaellukselle. Pienintä varten oli mukana kantorinkka, mutta aika hienosti tuo 3-vuotiaskin jo jaksoi kävellä. Pakkasyön jäljiltä oli maassa kuuraa, toisaalta nouseva aurinko oli jo lämmittänyt ne kohdat sulaksi, joihin säteet pääisvät paistamaan.
 
No, kuvat puhukoot puolestaan... :)
 

 
En todellakaan ole mikään valokuvaaja. Perheestä löytyisi ihan tuo järkkärikamerakin useammalla objektiivilla, mutta meitsi ei millään jaksa kantaa sellaista mohloa mukana ympäriinsä, joten kaikki kuvat on otettu ihan perinteisellä pokkarilla.
 
Jotenkin on ihanaa kuvata sellaisia kuvia, joihin nuo auringinsäteet saa kivasti esille... Voi olla että joku muu on eri mieltä, eikä voi sietää sellaista, mutta itse tykkään...
 
 
Ja aina niin ihana suomalainen järvimaisema ja pilvetön taivas...
 
 
 
Luonnosta löytyi hauska koivun pätkä, jossa eli useampikin kääpä ja hauskasti niiden yläpuolella oli muotoutunut lintujen kerrostalo :)
 
 
Tämä alla oleva otos oli mun suosikki tältä reissulta.
Hieman kuurainen havu ja ihana aurinko!
 
 
Nautitaan syksyn ihanista kuulaista päivistä ja siitä kauniista ja rauhoittavasta luonnosta!
 
Satu
 

tiistai 22. lokakuuta 2013

Onnittelukortti

Tuossa aiemmin kerroinkin noista vauvasukista, joita ystäväni vauvalle neuloin.
Tuolloin vaavi oli vielä masussa, eikä allekirjoittaneella ollut edes tietoa kumpi versio olisi tulollaan.
Siksi siis langan väri valikoitui valkoiseksi... :)
Tässä linkki aiempaan postaukseen: vauvasukat
 
Nyt on vauva syntynyt ja poikahan sielä sitten tuli. Viikonloppuna ostin sukkien lisäksi söpön muumi-bodyn, jonka kuvaa en älynnyt ottaa, enkä löytänyt nyt nopeasti googlettamallakaan...
(blogin pitäminen ei selvästikään ole vielä siis sujuvaa....)
 
Tänään paketti lähti oheisen, simppelin, kortin kera kohteeseen!!!


Onnittelut vielä kertaalleen! :)
 
Satu

maanantai 21. lokakuuta 2013

Pipo

 Olin muutama viikko sitten ostanut kaksi kerää ihanan tuntuista lankaa. Kyseessä oli Novitan Naava, jota hankin sekä valkoisena että ruskeana. Lähdin tekemään itselleni valkoista pipoa, mutta kuten niin  monta kertaa aiemminkin, lopputuloksena ei ollutkaan se alkuperäinen pipo itselle vaan tällä kertaa tytölle... :) (mutta tuli sentään pipo!!!) hehheh!
 
Suositus oli käyttää 7:n puikkoja, mutta niitä ei löytynytkään puikkoreservistä, joten tein ompelukset sitten 6:lla. Loin 80 silmukkaa ja neuloin 8 kerrosta joustinneuletta, sitten sileää 16 kerrosta ja sen jälkeen aloitin sädekavennukset. Tässä tarkempia kuvia laiskan miehen tupsusta, josta kyllä tuli mielestäni ihan kivan tuuhea ja ihan "oikean" tupsun näköinen... :)

 
Ensin siis kämmenen ympärille lankaa reippaasti,
 

 
sitten irrotetaan nippu kämmenestä ja keskelle tiukasti langalla solmu.
 
 
Sitten leikataan saksilla umpipäät auki,
 
 
ja niin tuli valmiiksi tupsu, jota kyllä täytyy reippaasti siistiä, jotta saadaan
symmetrinen ja tuuhea lopputulos.

 
Lopuksi tupsu kiinni ja eteen tein vielä kirjailuna sydämen, kun jotain tuntui kaipaavan.
 
Tämä koko menee kyllä aikuisenkin päähän, mutta hieman enemmän syvyyttä kaipaisi.
Söpö oli tuon pikkuneidin päässä... :)
 


torstai 17. lokakuuta 2013

Pikkuruiset vauvasukat

Tänä syksynä olen kutonut naapurin vastasyntyneelle vauvalle villasukat ja tumput, ystävän vauvan ristiäisiin villasukat ja nyt valmistuivat toisen ystävän pian syntyvälle vauvalle sukat. Näitähän on siis aivan ihana tehdä, ne valmistuvat hetkessä ja ovat tosi suloisia. Ensimmäisiä sukkia tehdessäni tosin muutaman kerran purkailin tekeleitä, jotta lopputulos oli halutun lainen.


 
Sukat on kudottu pehmeällä vauvalangalla, jonka nimi taisi olla Ipana. Kuvittelin neulovani 3,5:n puikoilla, mutta jälkikäteen huomasin neuloneeni 3:n puikoilla. :)
 
Luo 40 silmukkaa, neulo 2o, 2n joustinneuletta 20 kerrosta. Aloita kantalappu 1.ja 4.puikon silmukoista. Itse olen neuolnut 14 kerrosta sileää, sitten aloittanut kantalapun. Puikolle jäävä määrä kantalapussa 8 silmukkaa, joten muut hiljalleen neulotaan pois. Sitten keräillään reunoilta silmukat kyytiin ja jatketaan 1. ja 4. puikoilla sileää neuletta, 2. ja 3. puikoilla joustinneuletta. Kavennellaan samalla ylimääräiset silmukat pois 1. ja 4. puikoilta. Jatketaan yhteensä 14 kerrosta, joka jälkeen aloitetaan kärkikavennukset. Kärkikavennus-kerroksissa neulotaan sileää kaikilla puikoilla.
 
Netistä löytyy tarkemmat ohjeet sukan kutomiseen, tähän olen laittanut vain kerroslukumäärät ym, joilla sukista tulee kohtalaisen hyvän malliset ja toimivat. Joustinneule koko etuosassa helpottaa sukkien pukemista vauvalle. Tämä koko on tarkoitettu vastasyntyneestä ylöspäin, jolloin alle mahtuu ainakin sisäsukat helposti kiristämättä. Jalkapohjan koko 9,5cm.
 
Nyt neulomaan.... :)
 
Satu


torstai 10. lokakuuta 2013

Käpykranssia pukkaa...

Viime viikonloppuna inspiroiduin tekemään käpykranssia. Oven ulkopuolella roikkunut edellinen versio oli jo aivan kulahtanut ja puoliksi rapistunut. Kävin keräilemässä muovikassillisen pieniä käpyjä ja innosta piukeana rupesin touhuamaan. Tuossa vaiheessa en vielä ollut päättänyt aloittaa blogi-uraani, joten en myöskään ymmärtänyt ottaa valokuvia eri työvaiheista... sorppa.
 
Sydänmuodon väänsin "pesulahenkarista", päälle pyöritin muutaman kerroksen sanomalehteä, vielä hieman rautalankaa päälle. Koska sanomalehdessä oli kirkkaita värejä, niin pyöritin vielä pinnalle ruskeaa paperia, jota yritin spray:llä värjätä valkoiseksi. Ei vaan oikein ottanut väriä...
 
Sitten kuumaliimalla liimailemaan käpyjä paikalleen. Sydämen muotoisen keskustan otin irti toisesta koristeesta ja maalasin senkin sprayllä valkoiseksi. Oli ennen vaalean vihreä.
 
 
 
Sitten koko homman hauskin vaihe, eli spray-maalaus.
Hetken annoin kuivua ja sen jälkeen kiinnitin sydämen ja "timantin" paikalleen.

Tattadadaaaa!!!
Valmis!
Oli muuten mukavaa ja nopeata touhua, mutta mallin väkertäminen alussa ei ollut hauskimmasta päästä. Tuonhan voi tietysti ohittaa tekemällä työn esim. valmiille styrox-pohjalle.
 
Satu
 
 

maanantai 7. lokakuuta 2013

Ensimmäinen postaus

Tähän on nyt tultu... Vuosia toisten blogeja seuranneena ja ihailleena päätin yrittää myös itse. Ruuhkavuodet todellakin pukkaavat päälle, mutta toisaalta viikottain löytyy aikaa kaikenlaiseen näpertelyyn, joten miksei siis myös hieman bloggailuun. En aio ottaa paineita julkaisutiheydestä... (niin varmaan!), tai aion ainakin yrittää olla ottamatta... :)

Sadunhohteista elämää... synonyymisanakirjan mukaan: satumaisen kiehtovaa elämää. Tiedä nyt sitten, ketä kiehtoo tavallinen lapsiperheen elämä, mutta yritän nostaa niitä vähän kiinnostavampia asioita tänne blogiin. Aloitan blogin suljettuna, katsotaan sitten myöhemmin, avataanko tämä yleisöllekin.
 
Jotakin itsestäni... Olen reilu kolmekymppinen, työssä käyvä, kahden lapsen äippä. Luonteeltani taiteellinen, kaikkea touhuan, mutta missään en ole täydellisen hyvä. Olen aina ollut perus-pessimisti (tai realisti), mutta viimeisten vuosien aikana olen yrittänyt oppia enemmän optimismia, välillä ihan onnistuenkin.
 
Toivon blogin toimivan itselleni lähinnä muistilistana tai päiväkirjamaisena kokonaisuutena kaikesta siitä, mitä on tullut touhuttua. Jatkossa, jos blogi avataan, niin myös muille inspiraation (lue: huvituksen) lähteenä tai mahdollisesti ohjeinakin.

Satu