sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Pöytäliinan tuunausta ja lisää kuppikakkuja

Huomenta itse kullekin!
Nyt on Pyhäinpäivä ja Halloween vietetty. Huh!
Kävikö teillä ovella pelottavia olioita?
Meillä soi kertaalleen ovikello ja ihan amerikkalaisen tyyliin kuului huuto "karkki vai kepponen?"
Onneksi kaapista löytyi riittävästi lahjontatarvikkeita kuudelle keppostelijalle ja säästyttiin pahemmalta... :)
 
Meillä on ruokailuhuoneessa 240cm pitkä pöytä. Halusin pitkän pöydän, koska en ollenkaan tykkää "jatkopaloista". Tahdoin pitkää sileää pöydänpintaa ilman "koloja".
No sen sain, mutta ongelmana on ollut sitten kaikenlaisten pöytäliinojen ja kaitaliinojen löytäminen valmiina. EIHÄN sellaisia siis ole. Kaikki tuntuvat olevan liian lyhyitä.
 
Joskus joku myyjä ohjasi katsomaan kaitaliinoja verho-osastolta. Kapeat paneeliverhot sopivat hyvin pitkän pöydän kaitaliinoiksi. Osa niistä on liian leveitä, joten välillä joutuu tuunaamaan... :)
 
Alla IKEA:n paneeliverho oikeassa koossaan, siis mielestäni liian leveänä versiona.
(ja jooo, todellä ryppyisenä säilytyksen jäljiltä)
 
 
Eilen sitten pistin sakset soimaan ja leikkelin kankaan reunakuvioita pitkin hieman kapemmaksi.
 

 
Ihan hauska, epäsäännöllisen muotoinen, kuvio.
 
 
Illalliskattausta uuden liinan kanssa...
 
Sitten vielä suklaakuppikakku-postausta Koko Suomi leipoo -kisan ääreltä.
Edellisessä postauksessa tein sitruunakuppikakkuja ja tässä nyt suklaakuppikakkuja. Tässä linkki edelliseen postaukseen, jossa myös linkki alkuperäiseen reseptiin.
 
 
Nämä kuppikakut olivat rakenteeltaan selkeästi parempia kuin edelliset
(joka tod.näk. johtui siis liian suuresta rasvamäärästä).
Maku näissäkin edelleen aivan liian rypsiöljymäinen.
Ilman kuorrutetta ei maistunut juuri millekään.
En tiedä mikä rooli tuolla omenaviinietikalla tuossa ohjeessa oli,
 mutta tulipahan tehtyä täsmälleen ohjeiden mukaan. (yleensä siis sovellan...)
 
Ohjeen mukaan tehtynä kuorrutteesta tuli tosi makea ja heti kovettuva. Seuraavalla kerralla laittaisin puolet vähemmän tomusokeria ja jättäisin kuorrutteen löysemmäksi. Itse kuorrutin jäähtyneet muffarit, mutta jos ne olisivat olleet lämpimiä, niin voi olla, että kuorrute olisi toiminut paremmin.
 
 
Tässä kuva kuorrutetusta kuppikakusta, sulatin mikrossa kuorrutetta, jotta sain siitä notkeampaa.... (saattaa tietysti olla, että tosileipurin taidot eivät tässä riittäneet täydelliseen lopputulokseen... )
 
Tässä vielä alkuperäinen ohje:
 
Suklaakuppikakut suolaisella kinuskikuorrutteella:
3,5 dl vehnäjauhoja
5 rkl kaakaojauhetta
1 tl ruokasoodaa
1/4 tl suolaa
1 tl vaniljasokeria
1 kananmuna
2,5 dl fariinisokeria
2 dl maitoa
1 dl rypsiöljyä
1 rkl omenaviinietikkaa

Suolainen kinuskikuorrute:

50 g voita
5 rkl maitoa
200 g fariinisokeria
200 g tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
hienoa merisuolaa
kuohukermaa
 
Kuppikakku maistui hyvältä kuorrutteen kanssa, ilman sitä se ei maistunut miltään...
Rakenne oli miellyttävän pehmeä ja irtosi hyvin vuoasta.
 
Ei huono, kokeile itse!
 
Satu,
tosileipuri.... :)
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti