Hiphei!
TERVETULOA
Sadunhohteiseen maailmaan,
te neljä ensimmäistä lukijaani!!!
Nyt, kun blogilla löytyy muutama lukijakin, niin ajattelin valita ihan tällaisen laadukkaan postauksen... jatkossa saattaa muutama riman alituskin tulla.
Seuraavaksi esittelen olohuoneen nurkan, jossa asustelee vuolukivitakka.
Jos saa myöntää, niin tuo takka ei ole ollut suosikkini kyllä ollenkaan.
Olen sen siihen kyllä itse valinnut 7 vuotta sitten, kun taloa rakennettiin.
Jos nyt saisin valita uuden takan, niin ottaisin jonkun vaalean ja rapatun version. Miehelleni kyllä jo ehdottelinkin, että käsiteltäisiin tuo takka Tulikiven uudehkolla pinnoitteella, jolla vuolukivitakastakin saisi sitten vaalean... Ei suostunut. Höh!
Mutta ilmeisesti siis jollakin muullakin on samanlaisia takkakyllästymisiä,
koska tuollainen tuote on tuotu markkinoille.
Tässä alkuperäinen takka raksa-ajalta, tuolloin taustaseinä oli vielä epämääräisen sinertävänharmaa.
Takan tausta maalattiin jo muutama vuosi sitten uudelleen tumman harmaalla ja kun vuosi sitten löysin jostakin nettikaupasta tuollaisen suuren tarran kiemurtelemaan takan vierelle, niin lopputulos muuttui enemmän mieleisekseni.
Tarra on hopeinen, valoa saadessaan kiiltävä (kuten kuvassa salamavalon hohteessa), mutta se ei näy tietystä kulmasta ollenkaan. Näyttää samalta, kuin Tikkurilan helmiäislasyyri-maalilla tehty kuvio, mutta on siis huomattavasti helpompi toteuttaa. Saa myös helposti pois, jos kyllästyttää.
Ehkäpä tätä viitsii vielä muutaman vuoden katsella.
Lopuksi esittelen armaan mieheni ideoiman hanskojen kuivatustelineen...
siis kukaan muu kuin mies ei voi pystyä tähän... :)
(mutta täytyy hiljaa myöntää, että tuossa takan päällä lämpimässä, nuo hanskat kyllä kuivuvat tehokkaasti, mutta ei tuo kyllä esteettistä silmää miellytä...)
tuulisin syysterveisin,
Satu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti