Juhannusta ja mokailua... :)

Heippa!

Juhannusta tuli jälleen vietettyä suku-mökillä yhdessä veljen perheen kanssa. Säät olivat epävakaat, mutta loppua kohden aurinkoisten tuntien määrä ylitti sateisten määrän... :) Ja hei, lämpötilat oli ainakin 15 astetta korkeammalla kuin viime vuonna.... :)

Perinteitä kunnioittaen meillä oli käynyt juhannuspukki, joka oli jättänyt lapsille paketit. Itse pukkiahan ei kukaan ole koskaan nähnyt... ;)

No, tuollaista kupla-riemua ja karkkia sieltä paketista sitten paljastui.

No, kävi siinä juhannuksen alla sitten sellainenkin asia, joka vaati todella paljon sulattelua ja itsetutkiskelua.... 

PILASIN kakun.... :(  

ja vielä täytekakun ... 

ja vielä juhannuskakun....

Ihan oikeesti, meitsi meinasi vetästä itku-potku-raivarit keittiön lattialla....

sitten vetäsin itseni sohvalle ja ilmoitin, etten aio lähteä minnekään juhannuksen viettoon!!

(juu-u, ihan mielettömän aikuisellista touhua, 

ja joo, oon oikeesti yli 30v, lähestyn jo sitä toista päätä...)

Noh, mitä kävi:

Tein täytekakun ja siihen ihanan makuisen mansikkatäytteen. 

Joskus aiemminkin jonkun juustokakun kanssa on ollut ongelmaa pakastemansikoiden ja liivatelehtien määrän määrittämisessä, joten laitoin ohjetta enemmän liivatetta...

... mutta se EI riittänyt. joten täytteet valui ulos kakusta ja kakku oli pilalla.

...makuhan ei siis ollut pilalla, mutta niin paljon otti päähän, että lörpsähtänyt kakku päätyi possuille ja me oltiin eka juhannus ikinä ilman kakkua. HÖH!!!!

Julistin juhannusaatonaattona, etten enää IKINÄ leivo YHTÄKÄÄN kakkua!!!

Juhannusaattona julistin, etten enää IKINÄ leivo YHTÄKÄÄN MANSIKKAkakkua!!!

ja nyt oikeastaan tekisi mieli kokeilla tuo samainen kakku uudelleen ja löytää oikea liivatemäärä...

Hehhhehh!

Että sellaista!!! 

Onneks hyvä seura, hyvä ruoka ja hyvä kirja (ja karkkipussi) pelastivat juhannuksen fiiliksen! :)

Muutamia kukkaräpsyjä mökin pihapiiristä...

...kun aurinko hieman pilkahti pilvien lomasta.

Ja kastoin muuten talviturkinkin... tuohon nilkkatasoon asti... riittääks se!?

Mökillä on lasten vaarin vanhat mäkiautot, jotka on jo hapertuneet ja renkaat hajonneet. 

Poitsu halusi, että hänelle rakennettaisiin oma mäkiauto ja sitä isä ja poika sitten väkersivät yhden päivän. Renkaat ja akselit oli ostettu etukäteen, lautatarvikkeet löytyivät paikan päältä. Mun maalaus-urakasta yli jääneellä maalilla auto sitten maalattiin... jarrut vielä puuttuvat, mutta ne ei kuulemma ole tarpeen... :)

Noh, sellaista juhannusta tänä vuonna.

Pettymysten kautta voittoon ja hyvään mieleen... :)

Vielä tämä viikko töitä, niin pääsee muutamaksi viikoksi lomailemaan. 

Mukavaa viikkoa, toivottavasti pian lämpenee!

Satu