Karavaanaten Tanskan Legolandiin

Heips!

Ajattelin tehdä pienen postauksen karavaanailusta Ruotsissa ja Tanskassa niitä varten, jotka sellaista suunnittelevat. Lopussa myös reissukuvia. Varasimme reissuun 2 viikkoa aikaa ja tarkoituksella jätimme välipäiviä reissusuunnitelmaan, jolloin ei ollut tarkoitus liikkua minnekään. Koska meidän reissumme tehtiin auton ja vaunun kanssa, niin maksimikilometrimäärä päivässä asetettiin n. 200-250km:iin. Silloin päivästä n. 4-5 tuntia kului siirtymiseen ja paikan päällä ehti vielä käydä koluamassa lähikaupungin tai leikkipaikat läpi. 

Suomessa kun karavaanarina oli tottunut morjestamaan toisia karavaanareita, niin jo heti alkumatkasta huomasimme, ettei sama käytäntö ollutkaan ulkomailla käytössä :D No, yritimme muistaa pitää käpälät alhaalla.

Ruotsissa ja Tanskassa karavaanarialueella ajoneuvojen väliset etäisyydet olivat myös aivan toista luokkaa suomalaisen tavan kanssa. Vaunut oli parkkeerattu 4:n metrin etäisyydelle toisistaan ja niiden väliin sullottu 1-2 autoa... ei ihan täytä suomalaisia varoetäisyyksiä. Tavallista myös oli, että jokaisella karavaanarilla oli OMA hiili- tai kaasugrilli, jolla ruoat grillailtiin vaunujen välissä (Suomessa kielletty). Yhteiskäytössä olevia grillikotia etsimme alueilta, mutta yhteenkään emme törmänneet... makkarat lämmitettiin sitten paistinpannulla... :D

Vinkkejä / hyvä tietää:

- leirintäalueet kannattaa varata etukäteen, ainakin sesonkikaudella

- Ruotsin puolella pärjää hyvin laktoosittomilla kaupassa myytävillä tuotteilla, mutta esim. jäätelökioskeilla tai huvipuistoissa ei laktoosittomia jäätelöitä ollut tarjolla. 

Hylaa ei ruotsissa oikein tunnetakaan. 

- Tanskan puolella laktoosittomien tuotteiden valikoimat olivat hyvin vähäisiä myös kauppojen puolella.

- Ruotsista ei löydy kaupan hyllyltä mitään muita eineksiä kuin lihapullia. Sen sijaan tuoreita naudanlihakimpaleita löytyi kelmutettuna pienistäkin lähikaupoista. Hmm. vaunussa gourmet-aterian tekeminen ja hauduttaminen kaasuhellalla ei ihan heti houkutellut. Kanalla ja jauhelihalla päästiin kuitenkin jo pitkälle...

- Ruotsalainen ajokulttuuri on todella kahelia. Siellähän on usein keskiviivan tilalla kaide erottamassa ajosuuntia. Pohdimme menomatkalla syitä kaiteeseen, mutta syyt tulivat kohtuunopeasti selville, kun alkoi kaiteeton tie. Aivan päättömiä ohituksia ja ihan toistuvasti... Tanskan ajokulttuuri olikin sitten jo ihan normaalia...

Etukäteen jännäsimme vaunun kanssa laivaan menoa, mutta sitä tuli reissun aikana treenattua kolmella eri laivalla ja joka kerta ilman ongelmia. Alla kuva Helsingin satamasta lähtöpäivänä, kun odottelimme laivan lähtöä. Sankan usvan seasta lipui hauskan näköisesti Viking Line satamaan.

Alakuvassa ollaan Göteborgin satamassa odottelemassa Stena Linen laivaan pääsyä.

Täytyy kyllä sanoa, että karavaanarina laivaan meno on yhtä juhlaa. Karavaanarit päästettiin joka kerta ensimmäisten joukossa laivaan ja sieltä poiskin. Tässä alakuvassa olemme jo kannella laivan lähtöä odottelemassa, kun näin suuri määrä autoja ja rekkoja vielä odottelee laivaan pääsyä.

Leirintäalueet olivat kaikki hyväkuntoisia ja siistejä, parhaimmillaan sijaitsivat meren rannalla tai sisälsivät vesipuiston (vas). Kaikissa oli lapsille mukava leikkipaikka. Meidän 6v ja 9v lapset kävivät ihan keskenään leirintäalueiden leikkialueilla, yhtä rauhalliselta meininki vaikutti kuin Suomessakin. 

Tanskan rannikolla leirintäalueen vieressä oli autio hiekkaranta. Vedessä uiskenteli maneetteja, ehkäpä ne olivat syynä rannan hiljaisuuteen. Lapset keräsivät innoissaan simpukoita matkamuistoiksi, kauniitahan nuo olivatkin.

Reissun pääkohde oli Legolandissa käynti. Olimme varanneet 2 päivää alueen kiertämiseen. Molempina päivinä tihkutti vetta aamusta, mutta päivät selkenivät kauniiksi. Johtuiko sadesäästä vai onko tavallista, mutta jonoja ei alueella kauheasti ollut. Muutamiin hitti-laitteisiin sai jonottaa 20min, mutta muuten ei erityisiä jonoja ollut. Ehdimme jo ensimmäisenä päivänä kiertää käytännössä kaikki pisteet, joten sen perusteella voisin sanoa, että yksikin päivä (aamusta iltaan) riittäisi Legolandin näkemiseen. 

Tässä nyt sitten muutamia otoksia alueelta. Merirosvoreitti, joka tehtiin veneissä istuen. 6-vuotiaan suosikki oli palomies-kisa, jossa paloauto-joukkueet kisasivat keskenään.

Merenalainen seikkailu, jossa näki kaloja ja rapuja ym.

Lego friends -legoista tehty pieni alue.

Lapset tuntuivat olevan oikeassa iässä Legolandiin, 9v herra olisi jaksanut katsoa tunteja kaikkia hienoja Lego-rakennuksia. Olihan siellä sähköistetyt veneet ja junat ja laivan lastaukset ym. Joten näkemistä riitti.

Alla kuva Legolandin Köpenhaminan kanaalista...

Matkamme jatkui Legolandista Köpenhaminan ohi. Kävimme iltasella syömässä Köpiksen kanaalin varrella ja jotenkin nauratti, kun edellisenä päivänä oltiin juuri samaista "kuvaa" katsottu pienoismallina.

Vertaa näitä kahta kuvaa pienoismallin kuvaan ylempänä... :)

Upeita siltoja oli matkalla Tanskasta Ruotsiin...

Yksi matkalla tapahtuneista kömmähdyksistä oli se, että katsoessamme Oolannin karavaanarialueiden määrää (kuvassa alla), ajattelimme että kyllä sieltä aina yksi paikka löytyy suomalaisille karavaanareille... eikä varattu paikkaa etukäteen... v-i-r-h-e!

No, kaikki camping-alueet olivat tupaten täynnä, parkkipaikatkin alkoivat täyttyä tien varressa yöpyvistä matkailijoista... Aivan pohjoisimmalta leirintäalueelta saimme vaunulle "telttapaikan", siis paikan ilman sähköä. Ihanaa!! Olimme 3 yötä siellä, eikä sähköä tarvittu. Meillä on vaunussa aurinkopaneeli ja invertteri, joka riitti aivan loistavasti. Kahvit keiteltiin kahvinkeittimellä, lapset katselivat DVD-elokuvia telkkarista. Jääkaappi ja hella toimivat normaalisti kaasullakin. Paikan sai valita vapaasti nurmialueelta, erittäinkin ilmavasti varsinaisista vaunupaikoista poiketen!! Oikeastaan tämän innoittamina tuli ajatus, että miksi yleensäkin olemme aina buukanneet sähköpaikan, kun telttapaikka on halvempi ja väljempi (ainakin naapurimaissa). :)

Öölanti onkin oikea Ruotsin Riviera, löytyy niin vesipuistoa kuin aurinkorannikkoa... 

Niistä me sitten yritettiin ottaa kaikki irti...

Puoli päivää vietettiin laatikkoautomaassa, jonne 9v:kin halusi polvet suussa autoilemaan. Muuten Ruotsissa nähtävyydet oli hinnoiteltu kohtuullisiksi, mutta tämä paikka oli kyllä sisältöönsä nähden kallis. 

6v tyttö ei heti uskaltanut ajoradalle, kun siellä hurjasteli 3-6 -vuotiaita ruotsalaislapsia, joilla ei ollut hajuakaan liikennesäännöistä. Jos Suomessa polkuauto-liikennepuistoissa pidetään lyhyt ajokoulu ennen liikennepuistoon pääsyä, niin täällä moottoriajoneuvo-puistoissa sai hurjastella ihan surutta vaikka väärä kaistaa... Nuoresta taitaa tuo ruotsalainen ajokulttuuri jo vakiintua käytäntöön... 

Öölannin läpi ajaessa osui silmiin myös perusruotsalaista elämistöä... huh!

Piipahdimme myös Borgholmin linnassa, jossa poitsu olisi viihtynyt pidempäänkin.

Tuossa vaiheessa reissua oli pakko laittaa lapset hetkeksi jalkapuuhun, kun sopiva hetki koitti. Näkyivät viihtyvän... ;) Tuollaisenhan tekis helposti tähän takapihallekin... :D

Ennen varsinaista kotimatkaa vietimme viellä päivän paahteisessa Kolmårdenissa.

Lampaita ja vuohia pääsi omassa aitauksessa silittelemään, 

joka taisi city-lapsille olla elämys jo sinänsä.

Strutsi... :)

Delfinaario-näytös oli hieno, mutta aika äänekäs.

Alla tuo uusi vuoristorata, joka oli miehen ja 9v:n mukaan ihan mahtava! Mutta miksi eläintarhaan pitää tuoda vuoristorata tai Bamse-maailma lasten huvipuistohärveleineen...? Kysynpähän vaan.

Tykkäsin safari-ajelusta kondolihisseillä. Ainoa miinus oli, että hissit täytettiin täyteen ja kun puolet porukasta oli ruotsalaisia, niin ei viitsinyt kääntää selostusta suomen kielelle. Kyllähän tuosta ruotsinkielestäkin jotakin itse ymmärsi, mutta mukulat ei.

Lasten suosikki oli mangustien talo. Yläkuvassa seisova mangusti. 

Huomaa alakuvassa tuttavallinen käsi lasin alla... :)

Siinähän se. 

Oikein mukava reissu, erilainen karavaanariloma koti-Suomen matkailuun verrattuna. 

Kyllähän tästä pieni ulkomaan matkailu -kärpänen puraisi... :)

Miehen mielestä jotakin oleellista kuitenkin puuttui... Sauna! 

SFC-alueilla (joita suosimme) on usein naisten ja miesten saunavuoro iltaisin ja jotenkin siitä on tullut osa meidän perheen camping-perinnettä...

Tästä jäi paljon hyviä muistoja, uusia reissuja suunnitellen...

Terveisin, Satu

Lomakuulumisia...

Heips!

Terveisiä lomalta. Toista viikkoa lomaillaan.

Viime viikon vietimme Etelä-Suomessa asuntovaunuillen.

Teemana: ei aikatauluja, ei suunnitelmia. Lähinnä säiden mukaan sinne, missä paistaa! :)

Lomamatkan alussa kaivoin järkkärini esille ottaakseni muutaman kuvan ja kone piippasi heti akun tyhjäksi... Ei laturia... Höh!! Mutta onni onnettomuudessa, naisen käsilaukun pohjalta löytyi pokkarikamera, jonka akku keski koko reissun... mitäpä naisen käsilaukun pohjalta ei löytyisi... ;)

Kuvat on siis napattu pokkarilla, mutta ei niistä ehkäpä paljoa parempia olisi tullut sillä järkkärilläkään... ;)

Koko viikon reissun ajan olikin aivan mahtavat säät, tiistaina oli ainoa sadepäivä ja sen päätimme viettää Helsingissä. Vaunu oli parkissa Vihdissä, josta hurautimme päiväksi pääkaupunkiin. Kohteena oli Luonnontieteellinen museo, jonka sisältö sopi hyvin meidän 5- ja 8-v. mukuloillekin.

Sitten Tammisaareen, jossa vierailimme Raaseporin linnanraunioissa.

Poitsu on tosi kiinnostunut kaikesta vanhasta (dinosauruksista linnoihin), joiden vuoksi myös tämä kohde oli erittäin mieluinen hänelle.

Olihan tuo hieno kohde. 

Ja sitten kun oikeasti ajattelee elämää siellä 1400-luvulla, jolloin Ruotsin hovia asusteli siellä, niin kaikki tuntuu jotenkin käsittämättömältä. 

Matka jatkui Hankoon ihastelemaan hiekkarantoja, tuulivoimaloita ja satamaa.

Hangon satamassa oli ihastuttava iltatori, josta ostettiin muikkuja ja herneitä, elävä musiikki soi ja ilta-auringossa oli ihanan leppoisa toritunnelma.

Satama oli täynnä toinen toistaan hienompia purjeveneitä, joita on just kiva ihastella laiturilta käsin... Meikä ei oo luotu merenkävijäksi, keinutus tekee kohtuunopeasti mukavat pahoinvoinnit...

Hangon leirintäalue ei kyllä saanut pisteitä meikäläiseltä. Yleiset tilat olivat sotkuiset, lisäksi tosi kallis. Lasten mielestä ihan huippu paikka, sillä leikkialueella oli kolme suurta pomppulinnaa/kiipeilyrataa. :)

Maisemat oli kyllä kohdallaan. (miehen kamerasta taltioitu kuva)

Hangosta oli tarkoitus mennä Turun kautta Raumalle.

Pysähdyimme Lietoon Leporannan SFC-alueelle, johon ihastuimme ja jonne jumiuduimme kolmeksi päiväksi. Aivan ihana paikka, tosin siis vain SFC-jäsenille.

Alueen keskipisteenä on kirkasvetinen syvä lampi, jonka vieressä pienempi lastenlampi vesiliukumäkineen. Vesi oli 21 asteista!!! Minäkin sain kastettua talviturkin!!! :) 

Saatiin aivan huippuhyvä vaunupaikka aivan lasten uimapaikan vierestä, joten meitsi istui siinä vaunun edessä ja joi kahvetta ja neuloi (ja samalla vahti lasten touhuja)... 

Ihan oikeaa, rentouttavaa lomaa!!

Kaikki yhteiset tilat oli viimeisen päälle kunnossa, iltaisin yhteinen uimapukusauna klo 18-21. Lapsille lisäksi kattava leikkialue (keinut, hiekkis, liukumäki, leikkimökki, kiipeilyteline...) sekä Riemuriihi pingis- ja ilmakiekko ym. peleineen... 

Leporannan henki oli leppoisa ja vieraat tervetulleiksi toivottava.

Voin suositella lämpimästi!!

Leporannasta teimme päiväretken Naantaliin, jossa kävimme Väskin seikkailusaarella. Netistä löytyi paljon haukkuja ja jonkin verran kehujakin Väskiä kohtaan, lisäksi hinta 23eur/hlö hieman mietitytti. Päätimme käydä katsastamassa paikan ja tykkäsimme kyllä. Laitan Väskistä ihan oman postauksen myöhemmin, jospa siitä olisi hyötyä muille.

Lopulta ajelimme Rauman kautta kotiin, pysähtymättä yöpymään.

Viikon reissun aikana valmistui lähes kokonaan virkattu toppi, jonka langat hain Helsingistä reissun alussa. Virkkailin automatkoilla sekä iltaisin ja Leporannassa päivisinkin...

Kunhan saan tämän viimeisteltyä, niin postaan siitä oman ohje-postauksen. :)

Eilen pesin koko talon ikkunat, laskin niitä olevan 138 ikkunapintaa.

Koko päivä meni ja illalla selkä oli aivan poikki.

Mutta nyt se yksi ja ainoa kesäloman tehtäväkin on tehty!!

1,5 viikkoa lomaa vielä edessä, säät näyttävät epävakaisilta, mutta ei haittaa.

Hellettä tuli tämän e.m. reissun aikana 5 päivää ja lisäksi yksi kotosalla. Enempää en tarvitsekaan!

Nautitaanhan kesästä, vaikka sateleekin!!

Terkuin,

Satu

Kesälomamatkailua

Heipähei!

 Niin kuin aiemmin jo mainostin, viikon reissu vaunuillen tuli tehtyä heti, kun hellekelit alkoivat.

Suuntasimme rannikolle. 

Ensimmäisenä etappina oli Merikarvia. 

Matkalla sinne pysähdyimme välipalalle Suodenniemen Pirulanvuorelle, jossa oli korkea puinen näkötorni. 

Perinteisiin näkötornivierailuihin liityen vetäisin yläilmoissa Pirkanmaan maakuntalaulun Kesäpäivä Kangasalla... ("mä oksalla ylimmällä oon Harjulan seljänteen...." vaikkei tuo seutu nyt kyllä muuten sopinutkaan laulun sanoihin) 

Oltiin kyllä ainoat paikalla olijat!!! :)

Nuorimmainen ei uskaltanut kiivetä ylös asti. Kuulemma torni heilui tuulessa kohtalaisesti, mutta meitsi taisi olla niin keskittynyt laulunsanoihin, ettei kyllä huomannut tuulta eikä heilumistakaan.

Merikarvian leirintäalue sijaitsi saaressa. Lapset kävivät lutraamassa merivedessä ja me aikuiset ihailimme ohikulkevia paatteja ja vesiskoottereita. Ihan siisti, joskin aika tylsä leirintäalue.

Yön jälkeen suuntana oli Vaasa, jossa kävimme ihailemassa Suomen pisintä siltaa, 

Raippaluodon siltaa (alla).

Lisäksi kävimme lyhyellä kävelyllä Merenkurkun saaristossa, joka on ainoa Suomen luontokohde UNESCO:n maailmanperintöluettelossa. Ainutlaatuista on seudun hiljalleen tapahtuva maankohoaminen, keskimäärin 8-9mm/vuosi. Uloimmista saarista on matkaa Ruotsiin vain 25km... (nyt tekin tiedätte...) :)

Myös täältä löytyi näkötorni. Tornissa oli turistipoppoo svensk-talande -oppaan kanssa, joten päädyin vain hyräilemään näkötorni-biisiäni... ;)

Tässä nyt alla näkynee tuo maankohoaminen.

 Muutenhan ympäristössä oli näiden alla näkyvien osittain turistikäyttössä olevien mökkien lisäksi erilaisia vapaa-ajan asuntoja pitkin metsää ja rannikkoa.

Jotenkin kuvauksellista aluetta, joten muutaman räpsyn otin myös amatooritaidoillani paikallisista venevajoista... 

Mustavalkoisina tuovat ihanan vanhanajan tunnelman, kunhan ei kiinnitä liikaa huomiota yksityiskohtiin (sähköpylväät ja perämoottorit..) :)

Karavaanimme jatkoi vielä samana iltana ajoa Pietarsaareen ja seuraavana päivänä pääsimme Kalajoelle. Helle piiskasi täysillä päälle, mutta meri-ilma ja tuuli tekivät olosta siedettävää. Ihanat dyynit, lasten hiekkaleikit, auringon lämpö. Rantahan on äärettömän matala, syvenee vasta n. 50 metrin tarpomisen jälkeen. Siispä ihanteellinen kohde juuri lapsiperheille, himouimarille saattaa olla turhauttava.

Hei! Talviturkki kastettu!! ja vielä merivedessä!

Kalajoen leirintäalue oli kyllä siisti ja mukava. Vuokrata sai mm. polkuautoja, polkupyöriä ja surffilautoja, oli minigolfia, ravintolaa, jäätelökioski ym. pelkästään leirintäalueen sisällä. Sitten kivenheiton päästä löytyi kylpylä, hieno ravintola ja paljon muutakin aktiviteettia. Muutama lasten leikkialue löytyi lisäksi sekä grillikatoksia. Plussaa oli myös ilmainen aamusauna klo 9-11. Hinta yöpymisestä oli kyllä koko reissun suolaisin, n. 40 euroa/yö vaunulla. Yleensä SFC-alueilla hinta pyörii alle 20 euron hinnoissa meidän 4hlön perheeltä. 

 Jos rehellisiä ollaan, niin jo kahden päivän jälkeen alkoi hermot mennä joka paikassa olevaan hienoon hiekkaan. Onneksi oltiin ostettu vaunuun pikkuimuri, jolla suurimmat saatiin siistittyä. Rikkaharja ei olisi pystynyt tuohon... :)

Alla kuvassa neiti-kesäheinä, peikkotukka.

 Herkuttelua ei voinut jättää väliin lomallakaan. Vaunuolosuhteissa kakun virkaa toimitti mehulla kostutettu kaupan valmis torttupohja, päälle mansikkahilloa, kerma-vaniljarahka -seosta ja pakastemansikoita. (tuoreitakin olisi ollut tarjolla, mutta mansikka-allergisia suosien ostettiin jäädytettyjä). 

Oli muuten yllättävän hyvää!

Takaisin päin ajelimme Seinäjoen läpi pikaisesti tajutessamme, että Tangomarkkinat olivat alkamassa samalla viikolla ja kaupunki alkoi täyttyä karavaanareista... Viimeisenä kohteena oli koko reissun paras alue Kalajärvi-camping SFC. (josta en näköjään ottanut yhtään kuvaa!!)

 Hienosti huolletut yhteiset tilat, lapsille aidattu iso leikkialue tramppoineen, kiipeilytelineineen, leikkimökkiä ja keinuja unohtamatta. Lisäksi leirintäaluetta kiersi lasten juna useita kertoja päivässä. Ilmaiset saunat klo 17-22 ja lapsille lisäksi päiväohjelmaa päivittäin. mm. elokuvaa, askartelua yms. Paikka oli tupaten täynnä, mutta saimme hyvän paikan leikkialueen vierestä, josta pystyi vahtimaan lapsia samalla kun nautti ilta-auringosta, punaviinistä ja hyvästä kirjasta. :) Ainoa miinus oli Kalajärven vedenlaatu, joka oli jokseenkin sameaa. Hinta tälle lystille oli 18 euroa/yö 4hlön perheeltä vaunussa. 

Kivaa oli (ihan oikeesti), tosin mainittakoon, että perheenä lomaillessa mukaan kuuluu välillä pakollista känkkäilyä puolin jos toisin. Mieleen jäi erityisesti lasten hymyt junan kyydissä sekä koko perheen yhteiset lautapelihetket... Öisin oli ihanan viileää!

Meillä jatkellaan lomailua kotikulmilla.

Aurinkoa!

Satu