Kivetty rinne

Heippa!

Naapurin ja meidän tontin rajalla on sen verran korkeuseroa, että olen useampi vuosi sitten kattanut rinteen kivillä. Kivien alla on ollut kivituhkakerros ja maata vasten juurieste.

 Kivituhkakerrokseen on kuitenkin vuosien myötä kertynyt mm. apilanjuuria ja rikkakasvustoa. (katso alakuva) Päätin tehdä reunuksen kokonaan uusiksi. Projektin toteutin toukokuun puolivälissä, jolloin pensasaidan lehdet eivät haitanneet työskentelyä.

Kaivoin rikkakasvit juurineen pois, kivituhka ei enää soveltunut käyttöön, joten se päätyi kaatiskuormaan. Kivet noukin ylös. Juuriestematto oli säilynyt hyvänä, joten se sai jäädä käyttöön. 

 

Juuriestematon päälle levitin ohuen kerroksen hiekan ja betonin seosta (=maabetonia), joka kostuessaan kovettuu. Maabetonin päälle asettelin kivet.

Lopuksi vielä harjasin kivien väleihin maabetonia.

Saapi nähdä, toimiiko tämä kiveys paremmin kuin pelkällä kivituhkalla tehty edellinen versio.

Toiveikkain tunnelmin,

Satu

Ruusupenkin perustus

Tervehdys!

Lomat on lomailtu ja tänään palattu töihin. Lomalla tuli reissattua asuntovaunulla Ruotsissa ja Tanskassa, mökkeiltyä, kotoiltua, rempattua ja ihan vaan rentouduttua. Lomaa tuli pidettyä myös täältä blogistanian puolelta. 

Vaunureissun ajaksi jätin järkkärini kotiin ja laitoin sen hyvään piiloon... 

no, siellä piilossa se edelleen on viettämässä aikaa... 

Siis jotenkin aivan käsittämätöntä, en ole siis löytänyt sitä mistään, vaikka kuinka olen hakenut!! :D 

Varhaisdementia! 

Kamera itsessään on jo vanha ja itse asiassa ihan surkea, mutta olisin kaivannut sen sisustassa olevia valokuvia mm. tätä blogikirjoitusta varten... 

Jos marssin nyt kamerakaupoille, niin se löytyy huomenna... :)

Jo keväällä päätin perustaa ruusupenkin takapihalle. Luin netistä, että ruusut tarvitsevat n. 50cm multaa alleen, joten päätin tehdä betonikivistä istutusaltaan ja omistaa sen pelkästään ruusuille.

Alla repsahtanut vanha istutusalue, jonka tilalle ruusupenkki perustettiin.

 Vanhat istutukset ja kivikoristeet ylös ja vanha multa kaivettiin reuna-alueilta pois. Alue tasoitettiin hiekalla muurikivien kohdalta, ladottiin kivet suorakaiteen muotoon ja toki varmistettiin rakennelman suoruus. Lopuksi reiät täytettiin hiekalla, betonia en tässä rakennelmassa käyttänyt.

Tässä vielä kuva toisesta kuvakulmasta.

Tämä on taas niitä projekteja, joihin mies sanoo, että tee vaan... :)

Ja sitten minä teen! Alusta loppuun itse betonikivien tilauksesta ja kantamisesta, maan kaivamisesta lähtien aina muurikivien kokoamiseen ja altaan mullalla täyttämiseen ja istutuksiin asti.

Jaa, no, rälläköihän tuo muutaman betonikiven rusetti-osan... :)

Noo, turha tässä on marttyyriksi ruveta, minä siitä ruusupenkistä pääosin nautinkin.... :)

No, lopputulos palkitsee, tosin ne kukkivat ruusukuvat ovat nyt siellä kadonneessa kamerassa... :)

Siksi siis loppukesän orpo kuva jo kukkineesta ruusupenkistä, jossa on kaksi valkoista, kaksi vaaleanpunaista ja yksi tumman punainen ruusupensas.

Toivottavasti ne säilyvät talven yli elävinä. :)

Terveisin, Satu

Nurmikon reunukset uusiksi

Tervehdys!

Kevätkiireiden takia tämä postaus on jäänyt tekemättä. 

Jo toukokuun alussa revin irti nurmikkoa reunustavat n. 5-6 vuotta vanhat puiset reunanauhat pois. Puut olivat jo ihan hapertuneita. 

Tällä kertaa ajattelin tehdä nurmikon reunuksista "ikuisia" ja tilasin lavallisen betonisia reunuskiviä ja suursäkillisen asennushiekkaa pihamaalle. 

Tässä muutama kuva ennen asennusta.

Nurmikon sävystä päätellen nämä kuvat on otettu pitkälti huhtikuun puolella... :) 

Yläkuvassa kasalla pois-kiskotut puiset reunanauhat, alakuvassa nauha on jo poistettu leikkialueen ja nurmikon väliltä.

Kukkapenkin ympäristö on kyllä surkean näköinen...

...saati sitten tämä pensasmustikan ympäristö, joka on aivan täyteenkasvanut nurmikkoa...

Hehheh, tässä alakuvassa tuo reunanauha on muuten vielä paikallaan, vaikkei sitä heti havaitsekaan... :)

Sitten alkavatkin "jälkeen" -kuvat. 

Nämäkin kuvat on otettu toukokuulla, kukkapenkit näyttävät vielä niin tyhjiltä... :)

Alhaalla kasvimaan ja mansikkamaan reunus.

Alla leikkialueen reunus.

Tässä kukkamaan reunus.

Ja tässä alla se surkea pensasmustikka, joka on perattu heinikosta, reunanauha asennettuna ja kuorikate pohjalle levitettynä...

Itse tykkään kovasti. Pidän selkeistä rajoista ja piha-alueista.

Naapurin mielestä insinöörimäisen siisti, liputtaa itse enemmän luonnonkivimäisen pihan puolesta... Makuja on monia... :) 

Mukavaa, joskin ilmeisesti sateista, loppuviikkoa ihmiset!

Satu

Puutarhamessujen satoa...

Huh hellettä!

Viime viikot ovat kuluneet kuin siivillä, enpä ole ehtinyt käydä blogia päivittelemässä. Päivitettävää löytyisi vaikka kuinka, mutta illat ovat kuluneet ihan muissa merkeissä. Puutarhahommia, kahdet kaverisynttärit ja niiden järjestelyt, kesälomareissun suunnittelua, lupauduinpa myös futis-valmentajaksi, joten treenejä pidellessä ja pelejä viheltäessä onkin useampi ilta viikossa kulutettu... Huh! Kotikin on kuin räjähdyksen jäljiltä... mutta olkoon :)

Yksi periaate minulla on kiireisessäkin arjessa: unesta ei tingitä. Siispä olen joutunut tinkimään tästä blogistaniasta... Mutta jospa se taas tästä lähtisi... :)

Puutarhamessuilta reilun kuukauden takaa nappasin muutamia hauskoja kuvia ja tässä niitä nyt teillekin inspiraatioksi :)

Hauskan värisiä kierrätystavarasta tuunattuja koristeita.

Hauskat salaatti- ja yrtti -rännit. 

Lasipurkeista tehdyt valaisimet.

Ja värikkäät yrttiruukut.

Hauskoja väripilkkuja. 

Puutarhamessuilta lähti mukaan pari kirsikkatomaatin taimea, jotka ovat jo venähtäneet yli metrin pituisiksi. Yritän karaista taimia lasitetulla terassilla ennen maahan laittoa.

 Lisäksi mukaan tarttui kasvihuonekurkun taimi, joka on myös lähtenyt hyvin kasvuun, sama karaistuvaihe menossa.

Ostin myös useamman kallan mukulan, joista toistaiseksi on itänyt vain kaksi. Kamalan korkeat lehdet tämä tuottaa, kuinkahan korkea tästä oikein tuleekaan...

Ja viimeiseksi.

Saanen esitellä uuden puutarha-ystäväni.

Tämä suloisuus tapitti minua myyntikojusta.... en vaan pystynyt kävelemään ohi. 

Ristimme sen Esmeraldaksi... :)

Korkeutta ankalla on n. 50-60cm ja sijoitin sen tuonne havuryhmän keskelle.

Pari kiveä on toistaiseksi jalkojen päällä painona, mutta ajattelin jatkossa maalata pari pyöreää kiveä valkoisiksi muniksi, jotka samalla vaivihkaa pitäisivät Esmeraldan pystyssä myös tuulenpuuskissa...

Mukavaa loppuviikkoa!

Terkuin, Satu

Kukka-alueiden reunakivet ja istutuksia

Heips!

Eilen oli aivan mahtava pihatyöpäivä. Aamusta iltaan siellä sitten kyykittiinkin. Kaivelin maasta puisia reunanauhoja, jotka olivat jo aivan lahoja. Lisäksi kaivoin vanhojen reunanauhojen kohdalle leveämpää uraa, jotta jatkossa sinne saadaan upotettua betoniset reunakivet.

Ei nuo puiset kestä loppuelämää... :)

Puput ovat mukavasti verottaneet pihan omenapuu-saldoa, sahasin kaksi tyvestä poikki, kun oli syöty kertakaikkiaan kaikki. Taisi viime syksy olla jotenkin sumuinen, kun olin unohtanut nuo puut suojata... No, itseasiassa ei harmita. Tällä kertaa hankin tilalle ihan täysikokoiseksi kasvavat puut (edelliset olivat kääpiöpuita), jotka kasvavat vähän nopeammassa tahdissa ja ne saa toivottavasti suojattua paremmin, kuin kääpiöiset, joiden ensimmäiset oksat alkavat jo kovin alhaalta.

Etupihalla kukkapenkkejä reunustaa monessa kohtaa isot luonnonkivet. Muutaman vuoden välein olen reunustaa muokannut. Lapiolla kaivoin kivien edestä hieman nurmikkoa pois, kivien kohdalle laitoin suodatinkangasta ja hiekkaa, jolla sain kivet nostettua hieman korkeammalle. 

Tässä alla kuva ennen.

Ja tässä kuva jälkeen. Toivottavasti huomaat eron :)

Sama temppu muutamalle puskan reunukselle, lisäsin lisäksi juurelle katetta.

Marja-aronian vetäisin tylysti ihan matalaksi kevätleikkuiden yhteydessä, nyt on ympäristö siistitty. Katsotaan, kuinka lähtee versomaan.

Etupihalla on myös tämä sekasotku-alue, jossa kasvaa muutama pensas puolukkaa, yksi pikku-jasmike, muutama pikkuinen hanhikki ja maata pitkin kasvava talvio.

Kaamean näköinen talven jäljiltä, yksi pensas oli kelvannut jäniksellekin...

Sama temppu, reunakivien nosto, teki alueesta mielestäni heti ryhdikkäämmän. 

Katteet saavat vielä uuden mustan kerroksen, kunhan kaupassa tulee käytyä.

Terassilla ovat viihtyneet jo yli kuukauden verran ihanat helmililjat. 

Säilyvät viileässä tosi pitkään.

Etukuistille tuunasin sinkkiruukuista hieman keväisemmät kuumaliimaamalla eteen puiset perhoset.

Ruukkuihin päätyi perunanarsisseja ja krookuksia.

Lisää aurinkoisia päiviä toivoen, 

puutarha-kärpänen iski taas oikein kunnolla... :)

Mukavaa viikkoa itse kullekin... :)

Satu

Pergolan kesä...

Heips!

Syysflunssat tuntuvat verottavan kestävyyttä... varsinkin kun niitä sairastaa 3 putkeen.

Lähinnä siinä mielessä, että saisi aikaiseksi päivitellä juttuja tänne blogin puolelle. 

Kyllä aika sairas täytyy olla, ettei virkkuukoukku pysy kädessä.

(tosin sekin tuli todettua 2 viikkoa sitten...)

Nyt ajattelin laittaa muutaman puutarhakuvan meidän mini-pergolasta, joka rakennettiin lähinnä katseensuojaksi tielle päin. Pergola on tehty jo useampi vuosi sitten miehen toimesta vaimon piirustusten pohjalta... näin se yleensä menee ja ihan kivaa yleensä tulee... :)

...jaa niin, taisi tuo perustusten teko olla kyllä vaimon hommaa...

Pergolan perustus on tehty muurikivistä, joiden sisään on betoniin valettu pystyraudat kulmatolppien kiinnitystä varten. Reunoihin ostettiin valmiit salmiakkikuvioiset puusäleiköt ja niiden ympärille muodostui sitten tukirakenne ja kauneus-elementtinä halusin nuo viuhkamaiset puut. Viuhkapuiden välissä on kiinni verkko villiviinin kasvua varten

Kukkapenkki tässä pergolan edessä elää omaa elämäänsä vuodenajasta toiseen.

Keväällä on krookusten aika.

Kevään edetessä villiviini aukaisee lehtensä ja kuunliljat valtaavat etureunan.

Seuraavaksi onkin liljojen vuoro

Sekä punaiset...

...että kaksiväriset liljat kukkivat iloisesti.

Syksyn tullessa saamme nauttia ihanasta ruskasta...

Ja syysleimuista...

Ja tuon villiviini-pergolan takana voi kyllä koko kesän huoletta nauttia omasta rauhasta, jos ei ole sosiallisella päällä... ;)

Terveisin, 

Satu