Virkattu kello

Tervehdys!

Ihan ekaksi muistutan vielä sadunhohteisen facebook-sivuista, sinne näkyy päivittyvän useammin pieniä asioita ohi blogin, käyppä tykkäämässä sivustosta...

Arki ja viikonloput täyttyvät nyt jalkapallosta ja futsalista, lähinnä siis futismutsin toimenkuvassa. Kuljeta, kustanna, kannusta... mitähän ne viimeiset kaksi K-alkuista sanaa oli... viisi niitä vanhempainillassa lueteltiin... 😀 No, pääasia on, että lapsi haluaa harrastaa ja käy innolla treeneissä. Ehkäpä hieman joustoa valmennukseltakin, kun vaaditaan vaan 75%:n läsnäoloa... 😉 

Piparitaikinat ovat odottaneet jo 2 viikkoa pakkasessa, visio tämän vuoden piparitalosta on olemassa, mutta tekeminen vaatisi yhden kokonaisen viikonloppupäivän... ei muuten oo ihan heti näkyvissä... Ehkäpä teen jotenkin osissa... 😏
Lapsen treenien aikana tämäkin teksti tuli kirjoiteltua... mikäs siinä! 

No, sitten varsinaiseen asiaan... 

Kesällä valmistui virkkaamalla tehty kello. 

Hetken sain etsiä pyöreän liinan mallia, jossa olisi 6:lla jaollinen määrä ulokkeita. Useimmiten liinoissa oli 10, eikä se soveltunut kellon muotoon...

Kirjastosta löytyi Kauneimmat käsityöt -lehdestä 

1/2015 -numerosta kaunis tähän visioon soveltuva liina, ohjeen numero 32.

Liinan valmistuttua kastelin ja pingotin sen muotoonsa.

Lopuksi kovetin liinan vesi-liima -seoksella (vähän vettä, paljon liimaa)
ja pingotin sen uudelleen kuivumaan.
Alakuvassa kovetettuna.

Kellokoneiston ja viisarien asetuksen jälkeen kuva alla.

Kello päätyi mökille makuuhuoneen seinälle. 

Sopii mielestäni kutakuinkin tunnelmaan... 😊

Nähtäväksi jää, mitä liinalle ja kovetukselle käy, kun on talven pakkasten armoilla... 

Terkuin, Satu