Näytetään tekstit, joissa on tunniste lapsiperhe. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lapsiperhe. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Joulukukka ja pienen taiteilijan tuotoksia

Heips!

Tämän vuoden joulukukka-asetelma on aivan yksinkertainen hyasinttirivistö. 
Jotenkin ei tänä vuonna inspiroinut mikään tavanomainen joulutähti-sypressi-hyasintti -combo.


Yksinkertainen on kaunista... olkoon se tämänvuoden teema. :)


Istutin kolme eriväristä hyasinttia ruukkuun, verhoilin pinnan sisalheinällä. 
Muutama joulupallo ja hopeoitu käpy koristeeksi.



Kauniisti ovat hyasintit aukeamassa...
Tuoksukin on täyttänyt kodin...


Tyttäreni 6v. on innokas askartelija... sanottakoon, että ehkäpä muutama äidin geeni on tullut perittyä :)
Tässä alla kolme itse tehtyä joulukalenteria, joita hän on antaumuksella tehnyt sekä kotona että iltapäiväkerhossa. Vahtii myös tarkasti, että äiti ja iskä ovat joka päivä muistaneet avat luukun... :)


Tyttönen innostui myös korttiaskartelusta. 


Aivan itse on alusta loppuun nämä kortit tehnyt, niitä riittääkin sitten aika monelle kaverille... :) Suttasin nimet pois näkyvistä, siksi korttien alareuna näyttää niin suttuiselta.
Jouluiset kuvat olen jo useampi vuosi sitten hankkinut, tyttö käytti sujuvasti paperileikkuria, yhdessä kartongissa oli 9 kuvaa. 

Tyttö innostui myös leipomaan vaaleita pipareita kavereilleen ja koristeli ne sitten kirjain-koristeilla.


Paketoitiin piparit elintarvike-pusseihin ja teipattiin kortteihin kiinni.


Mukavaa alkavaa viikkoa joka kotiin!

Satu

tiistai 5. heinäkuuta 2016

Kukka-asetelmia ja mökkeilyä

Tervehdys!

Täällä paiskitaan vielä täysillä töitä ja  yritetään vastapainoksi viikonloppuisin mökkeillä ja vaunuilla... Tyttösen jalkkistauko alkoi, joten itsellekin tuli muutama vapaa ilta viikossa. :)

Juhannusta vietettiin perinteisesti mökillä, nappasin lähtiessä kotipihasta muutaman kukkivan pionin mukaan ja löysinkin mökillä niille ihanan "maljakon".


Tosiasiassa tuo kastelukannu oli pohjasta puhki, mutta kun sisälle asetti muoviastian, joka oli täytetty vedellä, niin pionit viihtyivät siellä hyvin. 

Toisen kukka-asetelman tein vanhaan kattilaan, jotenkin silmää miellytti tuo kukkien ja vanhan kattilan kontrasti... :)


Pari pientä asetelmaa tein vanhoihin alumiiniastioihin. 


Säät suosivat, hauskan näköisistä kumpupilvistä piti napsaista kuva... :)


Lapsia ja heidän serkkujaan ei haitannut kylmä vesi, siellä ne räpiköivät ja soutelivat kumiveneellä...


Niin, sain itsekin juuri ja juuri kastettua talviturkin... huh!


Tänä vuonna juhannuspukki toi lapsille hieman tekemistä ja herkkuja juhannuksen viettoon...


Onkimaan pitikin päästä heti.



Ja hei, laiturin päästä onkien saldona oli 3x särki ja 2x ahven... Huippua!
Kalat päästettiin kyllä takaisin kotiinsa, sen verran pieniä kuitenkin olivat.


Viimeisenä pieni pörriäiskuva...


Kaunis sää, hyvä seura, ihana mökki...
Ihan loistava Juhannus.

Mukavaa heinäkuista viikkoa, olitpa sitten töissä taikka lomalla. 

Satu

lauantai 18. heinäkuuta 2015

Väskin seikkailusaari

Heips!

Kävimme heinäkuun alussa Naantalissa Väskin seikkailusaarella. Halusin tehdä paikasta ihan oman postauksen, koska mistään ei tuntunut löytyvän kunnollista tietoa paikasta.
Väskin kotisivuilla oli muutamia kuvia paikasta, mutta jotenkin olisi halunnut lisätietoa.
Hintaa paikalla oli 23 euroa/hlö (2-vuotiaasta vaariin), joten ei ihan halpaakaan lystiä.
Useilla keskustelupalstoilla paikka oli haukuttu.

Meidän vierailupäivänä paistoi aurinko täydeltä terältä ja helleraja oli rikottu. Mukana menossa siis 5- ja 8-vuotiaat lapset, äippä ja iskä. Tämä kirjoitus on tehty ilman yhteistyökuvioita, joten voitte luottaa siihen, että teksti ja mielipiteet ovat aivan omiani... :)

Saarelle mentiin "merirosvolaivalla", joka lähti Naantalin sataman Muumimaailman puoleisesta reunasta, matka kesti vajaa 30 minuuttia. Matka kuului hintaan. Ihan hauska kokemus sekä itselle että lapsille, tosin lasten mielestä matka kesti liian kauan.


 Saaressa sai omaan tahtiinsa kiertää pisteitä, joissa oli jokaisessa jokin tehtävä ja vastausvaihtoehdot. Kartan sai lippujen oston yhteydessä mukaan. 
Kuvia en jokaisesta pisteesta ottanut, mutta ehkäpä niistä tärkeimmistä.

Alkupään tehtäväpisteellä oli kullan huuhdontaa. Meidän vateihin ei kultaa uiskennellut, mutta kaksi muuta samaan aikaan hippuja etsinyttä sai saalista. Lapset (ja iskä) olivat kyllä ihan tohkeissaan ja täysillä mukana.


Saaren keskellä kiersi luontopolku, jonka varrella saattoi nähdä myös kukkia... :)
  (ja kimalaisia)


Yksi tehtävä oli ratasten järjestely. Tämä rasti oli kyllä turhankin helppo, kun ratasten kuluttamat ympyrät alla olevaan vaneriin paljastivat oikean järjestyksen... :/


Yhdellä rastilla oli kaksi erilaista köysirataa, joissa oli kuitenkin oudot painorajoitukset. Pienempään rataan pääsi yli 25kg ja isompaan yli 30kg painavat. Olikohan niissä yläpainorajaa... en muista. 
Eipä noita kukaan valvonut, joten olisihan tuo meidän pieninkin voinut niistä laskea...


Eräällä rastilla oli tällaisia hauskoja puumajoja, joista piti etsiä asioita. Noita taisi olla neljä kappaletta.


Lasten yksi suosikki oli puhallusputki-rasti. Tehtävänä oli puhaltaa putkeen, johon oli asetettu ammus ja osua ammuksella tuohon pääkalloon. Eri osioista sai eri määrän pisteitä. Meidän 5-vuotiaalle tuo tehtävä oli liian vaikea, mutta 8v suoriutui hyvin.


Puolessa välissä saarta oli piha, jossa oli mm. kaneja...


...lampaita ja possuja. Näiden ruokkimisessa ja ihastelemisessa kuluikin tovi.


Samalla alueella oli nuotiopaikkoja ja kota, joissa pystyi paistamaan omia eväitään. Tuli oli valmiina ainakin silloin, kun me olimme paikalla.

Samalla aukiolla sai myös painaa rahan (maksusta) ja tehdä veneen (maksusta).


Uimaranta sekä ilmeisesti myös sauna oli saman aukion reunassa ja siellä näytti porukkaa olevankin uimassa.

Yhdessä toimintapisteessä oli palikkaleikkejä, joista meidän lapset kyllä ihan vielä innostuivat, mutta en voi kyllä kuvitella ala-asteen viimeisimmiltä luokilta olevia enää tuolla leikkimässä.


Yksi pojan suosikeista oli jousipyssyllä ampuminen. Ohjaaja neuvoi vieressä oikeaoppisen otteen ja nuolen asettelun kanssa. 


Toinen ehdoton suosikkirasti oli kalliokiipeily...


...ja sieltä laskeutuminen. 5-vuotias ei uskaltanut kiivetä, mutta tämä vanhempi olisi mennyt toisenkin kerran.


Pienimuotoinen kiipeilyrata löytyi saaren loppuosista...


...ja vei korkealle lintutorniin, josta sai ihailla maisemia.


Viimeisenä kiipeiltiin hämähäkin verkossa...


Noh, kaiken kaikkiaan mukava reissu. Meillä kierrokseen kului 2,5 tuntia, matkoineen 3,5 tuntia. Pysähdyimme välipalalle puolessa välissä, emme käyneet uimassa tai paistelemassa ruokaa, jolloin aikaa olisi mennyt enemmänkin. Väkeä oli aika vähän, rasteille ei juurikaan tarvinnut odotella.

Saaren kohderyhmää ovat mielestäni 5-10-vuotiaat, parhaiten soveltuu 7-9 -vuotiaille. Jos haluat lapsille puuhapäivän, jossa he touhuavat luonnossa ja pääsevät itse tekemään ja kokemaan, niin valitse tämä! Ei ole vaihtoehtoinen kohde verrattuna huvipuistoon. 

Hinta oli mielestäni aika suolainen... 92 euroa 4 hlön perheeltä.

En kuitenkaan ole pettynyt kohteeseen. Lapset viihtyivät, mikä oli tietysti pääasia.
Menisinkö uudelleen... ehkä en.

Toivottavasti sinä ja perheesi viihdyt Väskin seikkailusaarella... :)

Satu

tiistai 11. marraskuuta 2014

Joulupukin pajakylä - Santa claus village

Tervehdys!

Viikonloppuloma Rovaniemellä, Joulupukin pajakylässä, toteutui viime viikonloppuna. 
Tervetuloa mukaan lomatunnelmiin... ;)

Tämä postaus EI ole maksettu mainos, en ole saanut mitään kaupanpäällisiä kohteesta, joten voitte uskoa, että kokemukseni kohteesta on aivan omani... :)

Ajattelin, että alkaa olla viimeisiä hetkiä viedä ekaluokkalaistani tapaamaan aitoa ja oikeaa Joulupukkia, ennen kun joku koulussa uskottelee jotakin muuta,.. :)


 Lensimme Helsingistä Rovaniemelle Norwegian-lehtoyhtiöllä. Lento kesti 1h 10min, joten oli mahtavan nopeaa touhua. Lennot saimme edullisesti, kun teimme varauksen jo elo/syyskuussa.


Lasten vaatteet mahtuivat heidän omiin lentolaukkuihinsa, joita hinattiinkin sitten ylpeydellä molemmissa päissä lentokentällä.

Yövyimme Santa claus villagessa, josta olimme varanneet 4hlön mökin. Hintaan kuului ilmainen kuljetus lentokentältä pajakylään ja lähtöpäivänä takaisin.


Mökkejä näkyi olevan alueella 70 kappaletta. 


Olin kyllä tyytyväinen mökkien varusteluun, vaikkei itse mökki kovin suuri ollutkaan. Löytyi pehmeä parisänky ja levitettävä vuodesohva. Sisällä oli lämmin, ilmastointi oli säädettävissä. Mikro, jääkaappi, hella, kahvin- ja vedenkeitin löytyi.


Mökki vaikutti uudehkolta, ikkunassa joulukynttelikkö, katossa poronsarvia muistuttava lamppu, tosin muovinen... Muuten materiaalit puuta. Jokaisella terassilla oli muovinen, valaistu kuusi.


Pieni saunakin löytyi, josta sai hyvät löylyt. Mies sai häkeltyneitä katseita saksalaisilta ja japanilaisilta turisteilta istuessaan iltahämärissä pakkasessa vain pyyhe päällään terassilla... ;)


Mökki oli kyllä hinta-laatusuhteeltaan hyvä. Hintaan kuului lisäksi hotelliaamupala viereisessä ravintolassa. Mieluummin tämä, kuin hotelli Rovaniemen keskustassa!!

Alueella oli ihanaa lappihenkeä havaittavissa jonkin verran, alla kuva poroaitauksesta.


Hauska klapiaita.


Ihana riukuaita kivipaaseineen...


Niin, napapiirillähän sitä siis oltiin.


Pajakylästä löytyi hauskan näköinen alue, joka paljastui iltaravintola-Santamukseksi. Valitettavasti ravintola oli kiinni meidän vierailumme ajan.


Santamuksen sisäpihalta on tämä...


...ja tämäkin kuva. Erikseen oli sitten se oikea sisätilaravintola. Olisin kaivannut alueelle enemmän juuri tämän kaltaista maanläheistä meininkiä... :)


No, sitten siihen kaupalliseen puoleen. 
Alla näkyvä Joulupukin lahjatalo oli täynnä pieniä "krääsäliikkeitä", joista suurin osa möi samoja tuotteita: pehmoleluja, t-paitoja, joulutuotteita ym. Sitten oli muutama järkevän näköinen kauppa, joka myi puukkoja, kuksia, nahkarukkasia ym.


Sisällä oli sitten tietysti myös joulurekvisiittaa... Lapset kävivät ravistelemassa joulurekien lahjapaketteja ja yrittivät etsiä niistä nimiä... :)


Sisältä löytyi myös keinutuoli, puikot ja lankaa... Kyseessä oli joulupukille valmistuva maailman suurin kaulaliina, joka oli JO todella pitkä... :)


Joulupukin kammari sijaitsi kylän suurimmassa rakennuksessa.


Sisällä oli kyllä Suomalaisia design-myymälöitä (Marimekko, Iittala) Joulupukin lisäksi.


Pukin tapaaminen oli ilmaista, mutta itse ei saanut valokuvata. Valokuvatontut kuvasivat puolesta ja ylläriylläri myivät otoksensa hyvään hintaan turisteille. Tapaamisesta oli mahdollista saada myös videotaltiointi itselle.


Lapset jättivät pukille joululahjatoive-listansa ja lupasivat pukille olla kilttejä... 
(7-vuotias tosin ilmoitti jo illalla, että "mä vaan sanoin sille pukille niin", ei siis suinkaan LUVANNUT).


Parasta pajakylässä oli iltaisin, kun rakennukset oli valaistu kauniisti ja aukiolla soi joulumusiikki...


Pajakylästä löytyi myös Joulupukin pääposti.




Postin sisällä oli ihanan aito tunnelma, nurkasta löytyi kivitakka, keinutuoli ja joulurekvisiittaa...


Meidän tontut kirjoittivat mummuille ja vaareille postikortit.




Santa claus villagen respa ja ravintola sekä joulunäyttely sekä lahjatavarashop löytyivät kivan näköisestä talosta. Myös tämä oli ihanasti valaistu iltaisin. Sisällä ravintolassa oli hieman tylsästi käytetty muovisarvista tehtyjä lamppuja sekä tekotakkaa, jossa oli aina valkea... 


Alla kuva joulunäyttelystä, joka käsitteli entisajan joulua nuutipukkeineen... 
Hiukan on pöydän antimet muuttuneet ajan saatossa... :)


Metsästä löytyi väriä vaihtava valoshow...


Meidän vierailu ajoittui sesonkia edeltävästi, silti lähes kaikki mökit oli varattu ja koko sesonki on kuulemma loppuunmyyty. Lunta ei ollut, kuin nimeksi, mutta onneksi koko vierailun ajan oli pakkassää. 

Olihan tuo mukava kohde, Husky-koirat jäivät näkemättä. Valitettavasti tuli kuitenkin hieman turistikohteen maku, kun kaikki porojen näkemisestä joulupukin kuvaamiseen asti oli maksullista.
Paljon tilpehööriä myynnissä. Oheisohjelmaa talvikaudella oli saatavilla paljon mm. husky-safarista moottorikelkkasafariin, kesällä poron ruokinnasta marjojen poimintaan. Hinnat hipoivat pilviä, mutta olivat toki suunnattu ulkomaalaisille.... kait, vai lähtisitkö lapin metsään keräämään mustikoita 100 euron hinnalla??? :) 

Ehdimme pienelle luontoretkellekin, joka oli omatoimiselle ilmainen!!!


Luontopolku pitkospuineen ja opaskyltteineen...


Pakkasilmasta huolimatta hienoinen suopursujen tuoksu... ainakin kuvittelin niin.


Näihin kuviin, näihin tunnelmiin päättyi tämä reissu.
Kivaa oli, ihanaa vaihtelua perusarkeen.
Mutta loppui liian pian, niin kuin kaikki lomat...
Kiva, jos jaksoit viihtyä seurassani koko kilometripostauksen verran! :)

Terveisin,
Satu