Suklaa-appelsiini muffinssit

Joskus vaan on ihan pakko leipoa... :)

Tällä kertaa inspiraation lähteenä oli ystäväni Elisa, joka toi pikkujoululahjaksi alla olevan setin. Muffinssikuppeja oli vaan ihan pakko päästä kokeilemaan... Kiitos! :)

Cookie mixiä paistellaan sitten joskus myöhemmin.

Olin aiemmin kirjoittanut ylös paperille suklaa-appelsiinimuffinssien ohjeen jostakin lehdestä, jossa kyseiset ainesosat sekoitettiin yhdeksi massaksi. Halusin kuitenkin tehdä muffareita, joissa olisi kahta erilaista makua ja väriä. Siispä alkuperäinen resepti muuttui matkan varrella aivan kokonaan... :)

Kirjoitin ainesosia ylös sitä mukaa kun lisäilin niitä taikinaan, joten todella toivon, että alla olevassa reseptissä on kaikki ne aineet, jotka sinne tuuppasin ja että määrät ovat kohdillaan... (nimimerkillä appelsiinitaikina maistui hieman liian vähän appelsiinilta, joten lorautetaanpas vielä vähän tuota appelsiini-mehua sekaan.......)

Suklaa-appelsiinimuffinssit

Appelsiinitaikina

1dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

2,5dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 kananmuna

75g voita

3/4 dl appelsiinimehua

puolen appelsiinin kuoriraaste

Suklaataikina:

1,5dl fariinisokeria

1tl vaniljasokeria

2 dl vehnäjauhoja

vajaa 1/2 dl kaakaojauhetta (Van houten)

1 tl leivinjauhetta

1 kananmuna

75g voita

3/4dl maitoa

Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää muna, sulatettu voi ja nesteet joukkoon. Sekoita tasaiseksi. En käyttänyt vatkainta. Paistetaan 200 asteessa 15-17 minuuttia. Omat muffinssikupit olivat kookkaita, paistoaika venyi yli 20 minuuttiin. Kokeile kypsyyttä tikulla, jos epäilyttää.

Alla valmiit taikinat.

Jaa taikina haluamallasi tavalla muffinssivuokiin, itse tuuppasin taikinan keskelle vielä suklaapalankin.

Lopuksi pyöräytin hieman haarukkaa seoksessa, jolloin lopputuloksessa värit jonkin verran sekoittuivat.

Valmiit muffarit.

Kuorrutin sulalla suklaalla, johon päälle tein valkosuklaalla raitoja.

Tässä vielä kupista kuorittu versio.

Mmmm, hyvää, joskin aikas tuhtia tavaraa.

Suussasulavaa keskiviikkoa sinullekin... :)

Satu



Rahkapannukakku

Maanantai-illan rahkapannarin ajatus lähti siitä perinteisestä "rahka menossa vanhaksi" -tilanteesta. Ei tehnyt mieli marjarahkaa, ei jaksanut tehdä myöskään rahkapiirakkaa, mutta löytyi ohje rahkapannukakkuun. Alkuperäinen ohje oli Maku-lehdestä, mutta tuunasin tuota hieman. Tässä tuunattu versio.

Rahkapannari

3 munaa

8dl maitoa

4,5 dl vehnäjauhoja

4 rkl sokeria

1 tl vaniljasokeria

1,5 tl suolaa

50g voita

250g rahkaa

Sekoita muut aineet, paitsi voi ja rahka sekaisin. Turvota 30min. Lisää joukkoon rahka. Lämmitä uuni 225 asteeseen, laita puhdas uuninpelti uuniin lämpenemään. Lisää voi pannulle ja kun se on sulanut, niin kaada taikina pellille. Paista n. 30 minuuttia.

Nauti hillon (ja kermavaahdon) kera hyvässä seurassa.

Meidän lapsille upposi!  :)

Satu

Villahousut

Blogirästejä vähentääkseni täytyypi päivitellä myös muita touhuja.

Mummo kutoo lapsille jatkuvalla syötteellä villasukkia ja villapaitoja. Ilman villahousuja ei pelkkää paitaa kuitenkaan tule puettua päälle kuin harvakseltaan. Melkeinpä talvipakkasilla lapsilla on välihaalari päällä, jolloin villapaidan käyttö jää hyvin vähään.

 

Jälleen oli mummon kutimet soineet ja 3-vuotias sai villapaidan. Kauppareissulla lankahyllyn tuntumassa keksin, että teenpä tytölle villahousut ja langan valitsin umpimähkään villapaidan värejä muistellen. Lanka oli muistaakseni ihan perus 7 veljestä.

 

Ohjetta villahousuihin sitten googlasin urakalla ja löysin kivan mallin täältä Koukutetun blogista. Alkuperäinen ohje on Garn studion, mutta tuon alkuperäisen kuvan perusteella en olisi kyllä ohjeeseen tarttunut... :)

 

Tein ensin resoria 10 cm, jonka jälkeen purkasin  koko työn pois, aloitin uudelleen huomattavasti pienemmällä silmukkamäärällä kuin alkuperäisessä ohjeessa. Taisipa olla yli 20 silmukkaa vähemmän. Lopputulos oli yläresorin osalta aivan nappi, alkuperäisellä ohjeella yläresorista olisi tullut liian löysä. Jos nyt tekisin tällä ohjeella uudelleen, niin lisäisin n. 5cm pituutta juuri tuonne samaiseen yläresoriin. Mutta toimii näinkin oikein hyvin.

 

 

Aika hyvin tuo väri lopulta osui yhteen mummon villapaidan kanssa.

 

Suosittelen, mukavan malliset villikset, alle mahtuu myös ohuet collegehousut.

 

Talvea odotellessa.... :)

Satu

 

 



Kummitytön kortti

Viikonloppua vaan kaikille!

Kyllä tää arki on vaan välillä (aina) aikamoista matalalentoa. Siihen päälle muutama synttärikemu, pikkujoulu ja aaah Kädentaitomessut, niin soppa on valmis.

 

Kädentaitomessuilla pyörähdin (maleksin melkein 6 tuntia) eilen, rahaa ei kulunut juuri yhtään (niin varmaan), mutta saldona kolme kassillista kaikkea kätsää. Lähtien askartelupapereista lapsien nahkahanskoihin, munkkeihin ja päätyen lankoihin. Jokunen muukin oli päättänyt lähteä messuilemaan, mutta neljään halliin se väkimäärä hukkuikin suht. tasaisesti.

 

Kummityttöseni täytti juuri 2 vuotta ja juhlimme niitä viime viikolla. Nopsaan väkersin poni-kortin tyttöselle. Tätä tapaa olen lähinnä käyttänyt marsipaanikakkujen koristekuvien tekemisessä, mutta näytti toimivan joten kuten myös paperilla.

 

Ensin valitaan haluttu kuva, tässä tapauksessa Poni, otetaan leivinpaperin pala.

 

 

Piirrä kuvio läpi leivinpaperille.

 

Siirrä leivinpaperi lopullisen pahvin tai paperin päälle (kakkukuvissa marsipaanin päälle).

Piirsin harpin terävällä kärjellä halutun kuvion alla olevaan pahviin ja leikkelin ääriviivoja pitkin irti. (Marsipaanille tehtäessä ei tarvitse näin terävää työvälinettä)

Tässä alla eri väriset irti leikatut palaset.

 

 

Rajasin tussilla palaset ja kokosin ponin muotoon.

 

Kortin sisälle teksti ja koristepaperi.

 

Tässäpä tämä tällä kertaa.

 

Satu



Lintujen suosikki

Heipähei!

 

Tuossa kuukausi sitten väkersin oven viereen käpykranssin. 

 

 

 

Osuipa silmään yhtenä päivänä mielenkiintoinen löydös.... :)

 

 

Jumankautsi, linnut on käyneet nokkimassa meikäläisen tuntien aherruksen tuloksen!!

Kävyt oli kauniisti irroiteltu ja tiputeltu kuistille... :)

 

Kiitti vinkistä, tirpat!

Takapihalle on nyt pystytetty jälleen lintulauta herkkuja notkuen!!

Bon appétit!

 

 

Satu

- lintujen ystävä edelleen... :)



Isänpäiväonnittelut!

Hyvää isänpäivää!

 

Meillä soi tänään tuo biologinen herätyskello heti seitsemän jälkeen aamusta. Hiljaa yritettiin lasten kanssa hipsutella alakertaan tekemään päivänsankarille aamupalaa. Lapset tekivät kumpikin itse voileivät iskälle ja äippä keitti kahvin. Tuoremehua oheen ja sitten aamupala sänkyyn tarjoiltuna. Lapset olivat tehneet tarhassa ja eskarissa tietysti isänpäivälahjat, joita esiteltiin ylpeydellä. :)

 

 

Mun omaa iskää onniteltiin jo eilen, hänen paketissaan oli pipo ja kaulahuivi sekä onnittelukortti.

 

 

Siltä varalta, että pipo ei ole sopiva tai kaulahuivi ei miellytä, niin pistinpä pakettiin vielä viinipullonkin... :)

 

ONNEA KAIKILLE IHANILLE ISILLE!

 

Täältä lähtee vielä erityisonnittelut ja kiitokset:

- omalle iskälle: Olet tärkeä tukipilari elämässä, johon voi aina luottaa.

- lasteni isälle: Olet ihana, kärsivällinen ja läsnäoleva iskä.

 





Terveisin, Satu



Isänpäiväkortti kohokuvioinnilla

Huomenta!

Tänään olisi vuorossa isänpäiväkortti.

Olen reilut 10 vuotta sitten ostanut hääkutsukorttien tekemistä varten kohokuviointi-tarvikkeet ja yllättävän hyvin nuo ovat säilyneet kaikki nämä vuodet. Useampi vuosi sitten tosin ostin täyttöpakkauksen kuivahtaneeseen "liimasieneen".

 

Vuosien varrella kaappiin on myö säilöytynyt kaikenlaisia papereita, nauhoja, värejä ym. mitä askartelussa tarvitaan. Kaamea sotku siitä usein kyllä syntyy, kun lähtee tonkimaan kaappia ja hakemaan inspiraatiota.

Tällainen inspiraatio tuli tällä kertaa.

 

Tässä siis alla tarvikkeet. Vasemmalta: liimasienen täyttöpakkaus, sieni, metallikohojauhe, leimasin.

 

 

Ja sitten vielä kuumailmapuhallin.

 

 

Kasta leimasin liimatyynyyn ja paina kuvio haluamaasi paperiin.

 

 

Kaada heti päälle kohojauhetta, heiluta ja kaada irtoava jauhe pois paperilta.

 

 

Tässä alla kuva, jossa jauhe on siis tarttunut liimakuvion mukaisesti.

 

 

Sitten puhallellaan kuumailmapuhaltimella hitaasti kuumentaen, jolloin matallijauhe sulaa yhtenäiseksi kuvioksi. Liian kauan tai liian läheltä tehty kuumentaminen polttaa kuvion, jolloin jälki ei ole enää kaunis. 

 

 

Tein lehti-kuvioita kolmelle eri väriselle paperille. Sitten leikkasin kuviot irti. Alla hauska kuva siitä, miten erioloinen sama kuva on irti leikattuna. Vasemmalla olevat lehdet (keltainen ja ruskea) ovat siis irtileikattuja, oikealla samat lehdet ovat vielä kiinni alkuperäisessä paperissa. Vaikutelma on aivan eri.

 

Kortin pohjaväriksi valikoitui musta, päälle laitoin osittain kimaltelevasta paperista lehtikuviota.

 

 

Leikkasin kortin etusivun hieman lyhemmäksi ja reunaan sivelin liimareunuksen, kohojauheen ja kuumensin sen sulaksi kultareunukseksi.

 

 

Lopuksi päälle vielä lehti-kuviot. Liimasin kuviot kiinni kaksipuoleisella paksummalla teipin palalla, jolloin kuviot nousevat jonkin verran irti alustastaan ja tekee kolmiulotteista vaikutelmaa.

 

 

 

Sisäpuolelle vihreä paperi + tehosteraita. Tässä kohtaa tulostin sanoi itsensä irti, joten täytyi raapustaa teksti tuonne kortin sisälle käsin...

 

Tässä vielä valmiista kortista etukuva.

 

 

Tämän vuoden isänpäivään sopii syksyinen lehtikuvio, joku toinen vuosi on maassa saattanut olla luntakin. Näillä mennään! :)

 

Satu